Sunnuntaisuomalainen sai ennätysmäärän palkintoja – sivusto oli SNDS:n palkituin suomalaisjulkaisu

Sunnuntaisuomalainen kahmi historiansa suurimman määrän mitaleja kansainvälisessä Society for News Design Scandinavian (SNDS) ulkoasukilpailussa. Sivusto sai kolme hopeamitalia ja neljä pronssia. Palkinnot jaettiin Kööpenhaminassa keskiviikkona 26.9.2018.

SNDS on yksi arvostetuimmista visuaalisen journalismin kilpailuista. Viime vuonna Sunnuntaisuomalainen voitti siinä kultaa ja neljä muuta mitalia. Sivusto palkittiin myös koko kilpailun parhaasta työstä.

Tänä vuonna parhaan työn palkinto meni Helsingin Sanomille, mutta palkintojen määrällä mitattuna Sunnuntaisuomalainen oli kilpailun painettujen lehtien sarjan menestynein suomalaisjulkaisu jaetulla sijalla Helsingin Sanomien kanssa: molemmat saivat seitsemän mitalia. Sunnuntaisuomalaista julkaisevista sanomalehdistä Etelä-Suomen Sanomat ja Karjalainen saivat kumpikin yhden pronssimitalin.

Historiansa aikana Sunnuntaisuomalainen on saanut noin 90 ulkoasupalkintoa ja lukuisia muita journalistipalkintoja. Tämän vuoden kilpailussa palkitut seitsemän työtä ovat alapuolella. Kunkin työn vieressä näkyvä lainaus on tuomariston palkintoperusteluista.

Osastojen etusivujen sarja, hopeamitali. Kuvitus ja taitto: Anniina Louhivuori, teksti: Ville Grahn. ”Suomi täyttää sata vuotta, mutta kaikki ei ole juhlimisen arvoista. Sivulla on sata ristiä, jotka symboloivat sataa viimeksi henkirikoksen uhrina kuollutta suomalaista. Hienona yksityiskohtana jokainen risti on keskenään erilainen. Ristit yhdistyvät upeasti Suomen lippuun. Vahva, tunteisiin vetoava etusivu.”
Feature-sarja, hopeamitali. Kuvitus ja taitto: Anniina Louhivuori, teksti: Timo J. Tuikka. ”Vaikka Turun veitsihyökkäystä sanottiin Suomen ensimmäiseksi terrori-iskuksi, terrorismilla on pitkä historia maassa. Tätä kuvatakseen Sunnuntaisuomalainen yhdistää arkistokuvia pintoihin, jotka ovat kuin vesiväreillä maalattuja. Veren tahrima Suomen lippu on raju mutta taidokkaasti tehty. Värikäs ulkoasu toimii loistavasti masentavan aiheen kanssa.”
Feature-sarja, hopeamitali. Kuvitus ja taitto: Anniina Louhivuori, teksti: Janne Laitinen. ”Ei ole helppoa suunnitella kuvitusta artikkeliin, jonka aihe on seksi eläinten kanssa. Sunnuntaisuomalainen on valinnut täysin piirroksiin perustuvan vaihtoehdon. Sivuilla ei ole lainkaan valokuvia, vain tekstiä graafisten muotojen keskellä. Mielenkiintoisena yksityiskohtana aukeaman vasemmassa laidassa ovat kumisaappaat ja oikeassa laidassa lehmän takaosa: juttu jää niiden puristukseen.”
Osastojen etusivujen sarja, pronssimitali. Kuvitus ja taitto: Anniina Louhivuori, teksti: Suvi-Tuulia Nykänen. ”Ylipainoiset ovat saaneet tarpeekseen! Epätyypillinen etusivu, joka on kuitenkin yksinkertainen ymmärtää ja jonka sanomaan on helppo päästä sisälle. Voimakas kuvitus antaa lisäarvoa tekstille ja tempaa lukijan mukaansa. Sivun muotoilu poikkeaa tavallisesta mutta on erittäin selkeä.”
Osastojen etusivujen sarja, pronssimitali. Kuvitus ja taitto: Anniina Louhivuori, valokuvaus: Timo Mustalampi, teksti: Janne Laitinen. ”Puoluekokouksen jälkeiset juhlat päättyivät krapulaan. Etusivu todella onnistuu vangitsemaan seuraavan aamun ahdistuneen tunnelman. Tupakantumppi, huulipunan jäljet, sipsit – sivun monet yksityiskohdat puhuttelevat lukijaa.”
Osastojen etusivujen sarja, pronssimitali. Kuvitus ja taitto: Anniina Louhivuori, teksti: Heikki Kärki ja Janne Laitinen. ”Ikoninen kuvitus, jonka voi ymmärtää sekunnissa. Kuinka suomalaiset voivat väittää rakastavansa eläimiä ja samaan aikaan olla niille julmia? Veriset piikit lehmän päässä nostattavat tunteita ja saavat lukijan pysähtymään. Tuttua symboliikkaa on käytetty nokkelasti uudella tavalla.”
Visual communication -sarja, pronssimitali. Valokuvat: Mikko Vähäniitty, kuvitus ja taitto: Anniina Louhivuori, teksti: Janne Laitinen. ”Ulkoasu korostaa sitä, että juttu käsittelee yliluonnollisia ilmiöitä. On hieno valinta käyttää valokuvissa väriä kuvaamaan ’maan ulkopuolista’ valoa. Kuvat esittävät luonnolliset kohteet yliluonnollisesti valaistuina. Paljon yksityiskohtia sisältävä taitto on linjassa valokuvien visuaalisen ilmaisun kanssa.”

Sunnuntaisuomalaiselle seitsemän mitalin saalis SNDS:n ulkoasukilpailusta

Sunnuntaisuomalainen saa seitsemän mitalia kansainvälisessä Society for News Design Scandinavian (SNDS) ulkoasukilpailussa. Osastojen etusivujen sarjassa palkitaan neljä kuvitusta: Eläinuhrit (2.4.2017), Lopun alku (18.6.2017), Läskikapina (24.9.2017) ja Suomi 100 (3.12.2017). Feature-sarjassa mitalin saa kaksi kuvitusta: Maan tapa (29.1.2017) ja Terrorismin kehto (26.11.2017). Kaikki palkittavat kuvitukset on tehnyt Anniina Louhivuori.

Visual Communication -sarjassa palkitaan Pudasjärven ufohavainnoista kertonut reportaasi Valon kansa (28.5.2017), jonka valokuvat otti Mikko Vähäniitty ja taiton suunnitteli Louhivuori.

Mitaleiden värit – kulta, hopea tai pronssi – julkistetaan Kööpenhaminassa syyskuun lopussa.

SNDS on yksi arvostetuimmista visuaalisen journalismin kilpailuista. Viime vuonna Sunnuntaisuomalainen voitti siinä kultaa ja useita muita mitaleita. Sunnuntaisuomalainen on historiansa aikana saanut noin 90 ulkoasupalkintoa ja lukuisia muita journalistipalkintoja.

Nimityksiä Sunnuntaisuomalaisessa ja Uutissuomalaisessa

Sunnuntaisuomalaisen toimittajiksi on valittu humanististen tieteiden kandidaatti Ira Blomberg-Kantsila, 45, Keskisuomalaisesta ja filosofian maisteri Aki Jörgensen, 34, Savon Sanomista. Uutissuomalaisen toimittajaksi on valittu hallintotieteiden maisteri Anna Sievälä, 27, Karjalaisesta.

Ira Blomberg-Kantsila
Aki Jörgensen
Anna Sievälä

Blomberg-Kantsilan ja Jörgensenin työsuhteet alkavat syyskuun alussa ja Sievälän elokuun alkupuolella. Blomberg-Kantsilan ja Jörgensenin aloittaessa Sunnuntaisuomalaisen nykyinen toimittaja Heikki Kärki palaa Keskisuomalaiseen ja Janne Laitinen Savon Sanomiin, kun heidän työkiertonsa Sunnuntaisuomalaisessa päättyy.

Uutissuomalainen laajeni jälleen yhdellä lehdellä – Iisalmen Sanomat mukaan

Uutissuomalaisen juttuja julkaisevien lehtien määrä nousi 15:een, kun Iisalmen Sanomat alkoi julkaista Uutissuomalaisen juttuja huhtikuun alussa.

– Uutissuomalainen on yksi viime vuosien onnistuneimmista journalistisista projekteista. On hienoa päästä siitä osalliseksi. Uutissuomalaiseen liittyminen tuo lukijoillemme entistä syvällisempää valtakunnan tason uutista, Iisalmen Sanomien päätoimittaja Kari Angeria sanoo.

Uutissuomalainen (USU) on usean lehden yhteistoimitus, jolla on toimittajia eri puolilla Suomea.

Lyhyen historiansa kovimman kasvupyrähdyksen Uutissuomalainen näki tämän vuoden alussa, kun sen julkaisijoihin liittyi viisi kaupunkilehteä. Vuodenvaihteesta lähtien yhteistoimituksen juttuja on ollut tarjolla myös Helsingin Uutisten, Vantaan Sanomien, Länsiväylän, Tamperelaisen ja Turkulaisen lukijoille.

– Ajankohta on yhteistyölle otollinen. Esimerkiksi maakunta­uudistus ja hallituksen sote-esitys herättävät tunteita suurissa kaupungeissa, joista Helsinki on jo asettunut avoimesti hanketta vastaan. Tässä seurannassa yhteinen uutistoimitus on kaupunkilehtienkin lukijoiden etu, kertoo sisältöjohtaja Silja Tenhunen kaupunkilehtiä julkaisevasta Etelä-Suomen Mediasta.

Etelä-Suomen Media on osa Keskisuomalainen-konsernia.

Uutissuomalaisen toiminta alkoi kahdeksan lehden voimin helmikuussa 2017. Alusta asti mukana ovat olleet esimerkiksi maakuntalehdet Etelä-Suomen Sanomat, Karjalainen, Keskisuomalainen ja Savon Sanomat.

Yhteistoimituksessa työskentelee seitsemän toimittajaa ja uutispäällikkö Matti Pietiläinen. Toimittajat ovat Joensuussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa ja pääkaupunkiseudulla.

Toimituksen alkutaival on ollut vauhdikas. Uutissuomalaisen perustaminen ylsi kolmen kärkiehdokkaan joukkoon kisassa Bonnierin Suuresta journalistipalkinnosta vuoden journalistisena tekona.

Palkintoraati perusteli ehdokkuutta sillä, että Uutissuomalainen on ensimmäisenä toimintavuotenaan noussut merkittäväksi osaksi yhteiskunnallista keskustelua. Perusteluissa viitattiin myös uutisvoittojen eli skuuppien suureen määrään. Suomen tietotoimisto (STT) siteerasi viime vuonna Uutissuomalaisen uutisia kolmanneksi eniten. Journalisti-lehden selvityksen mukaan STT siteerasi useammin ainoastaan Yleä ja Helsingin Sanomia.

Uutissuomalainen toimii sanomalehtien yhteisesti omistamassa tuotantoyhtiössä Väli-Suomen Mediassa. Yhteistyössä mukana olevat lehdet kuuluvat Keskisuomalainen-konserniin, sanomalehti Karjalaista lukuun ottamatta. Karjalainen on osa Pohjois-Karjalan Kirjapainoa.
Uutissuomalaista julkaisevat lehdet tavoittavat yhteensä yli 1,5 miljoonaa ihmistä.

Teksti: Matti Pietiläinen

Suuri Journalistipalkinto meni Mustalle laatikolle

Uutissuomalainen oli ehdokkaana Bonnierin Suuren Journalistipalkinnon saajaksi Vuoden journalistinen teko -kategoriassa. Palkintogaala pidettiin Helsingissä 14.3.2018, ja voiton vei Helsingin Sanomien teatteriprojekti Musta laatikko. Uutissuomalaisen ja Helsingin Sanomien lisäksi ehdokkaana oli Maaseudun Tulevaisuuden ja Vihreän Langan sovittelujournalismia edustava yhteisjuttu.

Uutissuomalaisen Katri Nieminen (vas.), Matti Pietiläinen, Outi Laatikainen ja Antti Launonen odottelivat palkintogaalan alkua Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla.

Uutissuomalaisen uutispäällikön Matti Pietiläisen mukaan jo pelkkä Bonnier-ehdokkuus oli voitto. Kyseessä on Suomen arvostetuin journalistipalkinto.

Pietiläisen mukaan Uutissuomalaisen toimittajat lähtivät vuosi sitten määrätietoisesti toteuttamaan suunnitelmiaan.

– Halusimme olla ärhäkkä uutiskone – kokoamme suurempi mediatoimija. Pyrimme tuomaan uusia avauksia ja näkökulmia sekä nostamaan esille merkittäviä yhteiskunnallisia keskustelunaiheita. Varmasti ainakin joltakin osin on onnistuttu. Siitä kertoo myös STT:n siteeraamien uutisten määrä, Pietiläinen sanoo.

Uutissuomalaista tuottavan Väli-Suomen Media Oy:n toimitusjohtaja Ville Grahn arvelee, että ehdokkuus tuli Uutissuomalaisen uskalluksesta panostaa vakavaan, yhteiskunnalliseen journalismiin aikana, jolloin vallalla on journalismin pinnallistuminen, viihteellistyminen ja nopeat nettiuutiset.

Grahn arvostaa sitä, että ehdokkaaksi pääsi pääkaupunkiseudun ulkopuolinen toimija, mikä on hänen mukaansa harvinaista.

– Onhan se ihan hyvin, että kahdeksan toimittajaa tekee melkein yhtä paljon skuuppeja kuin kolmen tuhannen henkilön Yle, Grahn sanoo.

Uutissuomalaisen edustajat Bonnier-gaalassa: Matti Pietiläinen (vas.), Ari Helminen, Katri Nieminen, Minna Harmaala, Iida Tiihonen, Antti Launonen, Ville Grahn, Tarja Koljonen ja Sari Vanninen. Kuva: Lauri Nurmi

Uutissuomalaisen juttuja julkaisee yhdeksän alueellista sanomalehteä ja viisi kaupunkilehteä.

Yhden julkaisijalehden, Savon Sanomien, vastaava päätoimittaja Seppo Rönkkö toteaa, että Uutissuomalainen on onnistunut lyhyessä ajassa ottamaan selkeän aseman mediakentässä.

– Asetimme Uutissuomalaiselle kovat tavoitteet. Halusimme tuottaa lukijoille omaa, ainutlaatuista sisältöä.

Suuri Journalistipalkinto 2017 -voittajat

  • Vuoden juttu: Minna Holopainen, Janne Huuskonen, Jecaterina Mantsinen, Tuuli Oikarinen, Olli-Pekka Paajanen, STT. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala, Turun Sanomat.
  • Vuoden journalistinen teko: Musta Laatikko, Helsingin Sanomat.
  • Vuoden kirja: Minna Passi ja Susanna Reinboth: Keisari Aarnio. Huumepoliisi Jari Aarnion uskomaton tarina.
  • Vuoden journalisti: Olli Seuri, Yle, Radion Ykkösaamu.

Teksti: Anne Repo