Teemasuomalaisen toimituksessa työskentelevät Emmi Tuomisto (vas.), Eija Marja-aho, Laura Määttänen, Eveliina Salomaa ja Tuomas Massinen.
Suomalainen journalismi saa merkittävän uuden toimijan parinkymmenen sanoma- ja kaupunkilehden perustamasta teematoimituksesta. Teemasuomalainen tuottaa sisältöjä muun muassa Etelä-Suomen Sanomiin, Helsingin Uutisiin, Karjalaiseen, Keskisuomalaiseen, Länsi-Savoon, Länsiväylään, Savon Sanomiin ja Vantaan Sanomiin.
Teemasuomalainen aloittaa toimintansa 21. tammikuuta 2019. Toimituksessa työskentelee viisi ihmistä. Teemasuomalaisen sisältöjä julkaisevat lehdet tavoittavat yhteensä noin 1,9 miljoonaa lukijaa. Toimituksen sisältöjä julkaisevilla lehdillä on jo aiemmin ollut keskinäiseen juttuvaihtoon perustuvaa yhteistyötä teemasisällöissä.
Toimitus tuottaa sisältöjä sekä verkkoon että painettuihin sanoma- ja kaupunkilehtiin. Aihepiireinä ovat hyvinvointi, kuluttaja- ja talousasiat, matkailu, ruoka ja tiede.
Teemasuomalaisen toimittajia työskentelee Joensuussa, Jyväskylässä, Lahdessa ja Vantaalla. Toimitusta johtaa tuottaja Laura Määttänen, joka siirtyi Teemasuomalaiseen sanomalehti Karjalaisesta.
Teemasuomalainen on osa Mediatalo Keskisuomalaisen tytäryhtiötä Väli-Suomen Media Oy:tä. Sanomalehti Karjalainen on yhtiön vähemmistöomistaja. Teemasuomalainen tekee sisältöjä yhteistyössä Kaakon Viestinnän lehtien, kuten Etelä-Saimaan, Itä-Savon ja Länsi-Savon kanssa. Yhteisen teematoimituksen perustaminen ei vaikuta yhtiöiden omistuksiin.
Väli-Suomen Media Oy:ssä on jo aiemmin toiminut valtakunnallinen uutistoimitus Uutissuomalainen ja sunnuntaitoimitus Sunnuntaisuomalainen. Uutissuomalainen perustettiin vuonna 2017 ja Sunnuntaisuomalainen 1998.
Väli-Suomen Media Oy:n Teemasuomalainen-toimituksen tuottajana on aloittanut filosofian maisteri Laura Määttänen. Määttänen on aiemmin työskennellyt sanomalehti Karjalaisen teematuottajana, Sunnuntaisuomalaisen toimittajana sekä muun muassa ajankohtaistoimituksen esimiehenä, toimitussihteerinä ja uutistoimittajana Karjalaisessa.
Laura Määttänen
Teemasuomalaisen visualistina on aloittanut filosofian maisteri, muotoilija (yamk) Eveliina Salomaa. Salomaa työskenteli aiemmin graafikkona sanomalehti Karjalaisessa.
Eveliina Salomaa
Teemasuomalaisen toimittajina ovat aloittaneet valtiotieteiden maisteri Eija Marja-aho, yhteiskuntatieteiden maisteri, Bachelor of Arts Tuomas Massinen ja filosofian maisteri Emmi Tuomisto. Marja-aho työskenteli aiemmin sanomalehti Keskisuomalaisen teema- ja liitetuottajana, Massinen toimittajana ja verkkotoimittajana Etelä-Suomen Media Oy:ssä ja Tuomisto toimittajana Etelä-Suomen Sanomissa.
Eija Marja-ahoTuomas MassinenEmmi Tuomisto
Sunnuntaisuomalaisen toimittajana on aloittanut filosofian tohtori Terhi Nevalainen. Aiemmin hän työskenteli erikoistoimittajana sanomalehti Karjalaisessa.
Terhi Nevalainen
Uutissuomalaisen toimittajana on aloittanut filosofian maisteri Sanna Inkinen. Aiemmin hän työskenteli teematuottajana Savon Sanomissa.
Sanna Inkinen
Teemasuomalainen on uusi toimitus, joka tuottaa teemasisältöjä Mediatalo Keskisuomalaisen, Pohjois-Karjalan Kirjapainon ja Kaakon Viestinnän sanoma- ja kaupunkilehtiin. Toimitus aloittaa tuotantonsa 21.1.2019. Teemasuomalaisen sisältöjä julkaistaan noin 20 lehdessä, jotka tavoittavat yhteensä noin 1,9 miljoonaa lukijaa.
Sunnuntaisuomalainen on Etelä-Suomen Sanomien, Karjalaisen, Keskisuomalaisen ja Savon Sanomien yhteinen viikonvaihdetoimitus. Lehdet tavoittavat yhteensä yli 700 000 lukijaa. Sunnuntaisuomalainen on perustettu vuonna 1998.
Uutissuomalainen on 15 sanoma- ja kaupunkilehden yhteinen uutistoimitus. Lehdet tavoittavat yhteensä noin 1,5 miljoonaa lukijaa. Uutissuomalainen on perustettu vuonna 2017.
Toimitukset ovat osa Väli-Suomen Media Oy:tä, joka on Mediatalo Keskisuomalaisen tytäryhtiö.
Sunnuntaisuomalainen oli toista vuotta peräkkäin palkituin suomalaisjulkaisu kansainvälisessä European Newspaper Award -kilpailussa. Visuaalisen journalismin kilpailun voittajat julkistettiin tällä viikolla.
Sunnuntaisuomalainen sai kilpailussa kuusi palkintoa. Toiseksi palkituin suomalaislehti oli Aamulehti, jolle palkintoja tuli viisi. Karjalainen, jossa myös Sunnuntaisuomalainen ilmestyy, sai kolme palkintoa.
Kaikki palkitut Sunnuntaisuomalaisen sivut suunnitteli graafikko Anniina Louhivuori.
Osastojen etusivujen sarjassa palkittiin neljä sivua:
Muovijätteestä kertoneen ”Kaikki taivaan tavarat” -jutun kuvitti Louhivuori, ja sen kansikuvan otti Mikko Vähäniitty. Jutun kirjoitti Anssi Kaarlo Koskinen. Juttu julkaistiin 17.12.2017.
Nuorten mielenterveysongelmista kertoneen ”Murheellisten nuorten maa” -jutun kuvitti Louhivuori ja kirjoitti Heikki Kärki. Juttu julkaistiin 6.1.2018.
Suomen sisällissodasta kertoneen ”Naamiaiset 1918” -jutun kuvitti Louhivuori ja kirjoitti Timo J. Tuikka. Juttu julkaistiin 28.1.2018.
Säteilystä kertoneen ”Totuus on tuolla jossain” -jutun kuvitti Louhivuori, ja sen kansikuvan otti Timo Mustalampi. Jutun kirjoitti Heli Kiukkonen. Juttu julkaistiin 11.2.2018.
Visualisoinnin sarjassa palkittiin peli- ja älylaiteriippuvuudesta kertonut ”Koukussa”. Jutun kuvitti Louhivuori ja kirjoitti Janne Arola. Juttu julkaistiin 4.3.2018.
Kuvitusten sarjassa palkinnon sai työnantajien rekrytointipäätösten todellisia syitä selvittänyt ”Hallitsija vai hiirulainen?”. Jutun kuvitti Louhivuori ja kirjoitti Aino Elomäki. Juttu julkaistiin 2.9.2018.
Sunnuntaisuomalaiselle kulunut vuosi on ollut journalismipalkinnoissa menestyksekäs. Aiemmin syksyllä Louhivuori voitti pohjoismaisessa Society for News Design Scandinavian (SNDS) ulkoasukilpailussa seitsemän mitalia. Määrä oli Sunnuntaisuomalaisen kaikkien aikojen ennätys ja suomalaisjulkaisujen suurin jaetulla sijalla Helsingin Sanomien kanssa.
Lokakuussa Louhivuori palkittiin Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon tunnustuspalkinnolla. Sunnuntaisuomalaisen sisartoimitus Uutissuomalainen puolestaan oli keväällä ehdolla Bonnierin Suuren Journalistipalkinnon voittajaksi Vuoden journalistisesta teosta.
European Newspaper Award -kilpailuun osallistui 182 sanomalehteä 25 maasta. Tuomaristo piti tämänvuotisen kilpailun tasoa korkeana. Ulkomaisista lehdistä palkintoja saivat muun muassa Politiken, Sunday Times ja Die Zeit.
Miltä kuulostaa lehden kuvitus, jonka materiaalina ovat tuoreet lihasuikaleet, vessapaperi tai pullataikina? Tai sivuilta kurkistelevat muovailuvahahahmot? Sunnuntaisuomalaisen graafikko Anniina Louhivuori tunnetaan vahvasta graafisesta linjastaan, joka on nyt saanut jälleen yhden merkittävän tunnustuksen. Keskiviikkona 31.10.2018 Louhivuorelle ojennettiin Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon tunnustuspalkinto.
Suomen Kuvalehden journalistipalkinto jaettiin Helsingin Korjaamolla.
Lähes sata ulkoasupalkintoa voittanut Louhivuori iloitsee nyt ensi kertaa saamastaan yleispalkinnosta.
– Tosi mukavalta tuntuu. Olen huomannut, että tällaisissa yleisjournalistisissa palkinnoissa ulkoasu ei ole useinkaan tullut niin hyvin huomioiduksi. Jokunen valokuvaaja on palkittu, mikä on hieno asia. Tämä voi kuitenkin olla hyvä alku sille, että mielletään myös ulkoasu vahvaksi osaksi journalismia, Louhivuori tähdentää.
Palkintoraadin mukaan Sunnuntaisuomalaisen visuaalinen tyyli on suoranainen ilmiö, joka ansaitsee tulla huomatuksi myös ilmestymisalueen ulkopuolella. Louhivuori on vastannut liitteen ulkoasusta sen perustamisesta lähtien: ”Hänen linjansa on kaiken aikaa ollut erittäin vahva ja rohkea. Sivut ovat visuaalisia elämyksiä: ei sievistelyä vaan jopa provosointia.”
Toisinaan Louhivuori saa myös kansalaispalautetta kuvituksistaan. Lihasuikaleista tehdyn kuvituksen eräs palaute riemastutti Louhivuorta erityisesti: ”Rumin kuvitus ikinä”, totesi palautteenantaja.
Louhivuori kertoo, ettei hän silti pyri tietoisesti provosoimaan, vaan joskus provokaatio syntyy itsestään.
– Esimerkiksi lihasuikaleita näemme paistinpannussa monta kertaa viikossa, mutta sanomalehden sivulla ne muuttuvatkin ällöttäviksi, Louhivuori sanoo.
Sunnuntaisuomalaisen tuottaja ja Väli-Suomen Median toimitusjohtaja Ville Grahn kuvaa Louhivuorta kokonaisvaltaiseksi journalistiksi.
– Anniina on paljon enemmän kuin perinteinen graafikko. Ei ole harvinaista, että koko jutun aihe tai näkökulma on Anniinan keksimä, Grahn kiittää.
Louhivuori on Grahnin mukaan omalla tavallaan myös koko Sunnuntaisuomalaisen sielu ja henki, sillä hän on liitteen ainoa pysyvä työntekijä ja on vuosien saatossa nähnyt työkavereidensa vaihtuvan useaan otteeseen.
Anniina Louhivuori on työskennellyt Sunnuntaisuomalaisessa koko sivuston 20 vuoden historian ajan.
Samalla palkinto on tunnustus 20 vuotta täyttäneelle Sunnuntaisuomalaiselle, joka on palkintoraadin mukaan tiennäyttäjä maakuntalehtien väliselle yhteistyölle. Sunnuntaisuomalainen on Etelä-Suomen Sanomien, Karjalaisen, Keskisuomalaisen ja Savon Sanomien yhteinen sunnuntaisivusto, joka perustettiin 1998.
Myös Sunnuntaisuomalaisen idean isä ja ensimmäinen tuottaja, Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola iloitsee Louhivuoren ja koko liitteen saamasta tunnustuksesta.
– Se oli aikanaan vallankumouksellinen ajatus, että olisi lehtien yhteinen toimitus, joka tekisi sivustoja lehdille.
Sunnuntaisuomalaisen tärkeänä luonteenpiirteenä hän näkee voimakkaan kuvittamisen ja vahvan ja vähän rosoisenkin ulkoasun.
– Visualisointi on vähän kuin lehden toinen otsikko. Lehtihän on myös katsomista ja silmäilyä, hän korostaa.
Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon sai Ilta-Sanomien toimittaja Arja Paananen. Hänet tunnetaan Venäjä-uutisoinnistaan, ja siitä raati hänet myös palkitsi.
Samassa tilaisuudessa jaettiin myös Kanava-palkinto vuoden parhaasta kotimaisesta tietokirjasta. Sen sai yliopistonlehtori, dosentti Mirkka Lappalainen teoksestaan Pohjoisen noidat.
Anniina Louhivuori
Syntynyt 1965.
Koulutukseltaan taiteen maisteri Taideteollisesta korkeakoulusta.
Saanut lähes sata ulkoasupalkintoa.
Työskennellyt Sunnuntaisuomalaisessa koko sen olemassaolon ajan, vuodesta 1998.
Louhivuorelle myönnettiin keskiviikkona 31.10.2018 Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon tunnustuspalkinto.
Louhivuori harrastaa laulua, kirjallisuutta ja monipuolisesti kulttuuria, kuten teatterissa käymistä.
Sunnuntaisuomalainen kahmi historiansa suurimman määrän mitaleja kansainvälisessä Society for News Design Scandinavian (SNDS) ulkoasukilpailussa. Sivusto sai kolme hopeamitalia ja neljä pronssia. Palkinnot jaettiin Kööpenhaminassa keskiviikkona 26.9.2018.
SNDS on yksi arvostetuimmista visuaalisen journalismin kilpailuista. Viime vuonna Sunnuntaisuomalainen voitti siinä kultaa ja neljä muuta mitalia. Sivusto palkittiin myös koko kilpailun parhaasta työstä.
Tänä vuonna parhaan työn palkinto meni Helsingin Sanomille, mutta palkintojen määrällä mitattuna Sunnuntaisuomalainen oli kilpailun painettujen lehtien sarjan menestynein suomalaisjulkaisu jaetulla sijalla Helsingin Sanomien kanssa: molemmat saivat seitsemän mitalia. Sunnuntaisuomalaista julkaisevista sanomalehdistä Etelä-Suomen Sanomat ja Karjalainen saivat kumpikin yhden pronssimitalin.
Historiansa aikana Sunnuntaisuomalainen on saanut noin 90 ulkoasupalkintoa ja lukuisia muita journalistipalkintoja. Tämän vuoden kilpailussa palkitut seitsemän työtä ovat alapuolella. Kunkin työn vieressä näkyvä lainaus on tuomariston palkintoperusteluista.
Osastojen etusivujen sarja, hopeamitali. Kuvitus ja taitto: Anniina Louhivuori, teksti: Ville Grahn. ”Suomi täyttää sata vuotta, mutta kaikki ei ole juhlimisen arvoista. Sivulla on sata ristiä, jotka symboloivat sataa viimeksi henkirikoksen uhrina kuollutta suomalaista. Hienona yksityiskohtana jokainen risti on keskenään erilainen. Ristit yhdistyvät upeasti Suomen lippuun. Vahva, tunteisiin vetoava etusivu.”Feature-sarja, hopeamitali. Kuvitus ja taitto: Anniina Louhivuori, teksti: Timo J. Tuikka. ”Vaikka Turun veitsihyökkäystä sanottiin Suomen ensimmäiseksi terrori-iskuksi, terrorismilla on pitkä historia maassa. Tätä kuvatakseen Sunnuntaisuomalainen yhdistää arkistokuvia pintoihin, jotka ovat kuin vesiväreillä maalattuja. Veren tahrima Suomen lippu on raju mutta taidokkaasti tehty. Värikäs ulkoasu toimii loistavasti masentavan aiheen kanssa.”Feature-sarja, hopeamitali. Kuvitus ja taitto: Anniina Louhivuori, teksti: Janne Laitinen. ”Ei ole helppoa suunnitella kuvitusta artikkeliin, jonka aihe on seksi eläinten kanssa. Sunnuntaisuomalainen on valinnut täysin piirroksiin perustuvan vaihtoehdon. Sivuilla ei ole lainkaan valokuvia, vain tekstiä graafisten muotojen keskellä. Mielenkiintoisena yksityiskohtana aukeaman vasemmassa laidassa ovat kumisaappaat ja oikeassa laidassa lehmän takaosa: juttu jää niiden puristukseen.”Osastojen etusivujen sarja, pronssimitali. Kuvitus ja taitto: Anniina Louhivuori, teksti: Suvi-Tuulia Nykänen. ”Ylipainoiset ovat saaneet tarpeekseen! Epätyypillinen etusivu, joka on kuitenkin yksinkertainen ymmärtää ja jonka sanomaan on helppo päästä sisälle. Voimakas kuvitus antaa lisäarvoa tekstille ja tempaa lukijan mukaansa. Sivun muotoilu poikkeaa tavallisesta mutta on erittäin selkeä.”Osastojen etusivujen sarja, pronssimitali. Kuvitus ja taitto: Anniina Louhivuori, valokuvaus: Timo Mustalampi, teksti: Janne Laitinen. ”Puoluekokouksen jälkeiset juhlat päättyivät krapulaan. Etusivu todella onnistuu vangitsemaan seuraavan aamun ahdistuneen tunnelman. Tupakantumppi, huulipunan jäljet, sipsit – sivun monet yksityiskohdat puhuttelevat lukijaa.”Osastojen etusivujen sarja, pronssimitali. Kuvitus ja taitto: Anniina Louhivuori, teksti: Heikki Kärki ja Janne Laitinen. ”Ikoninen kuvitus, jonka voi ymmärtää sekunnissa. Kuinka suomalaiset voivat väittää rakastavansa eläimiä ja samaan aikaan olla niille julmia? Veriset piikit lehmän päässä nostattavat tunteita ja saavat lukijan pysähtymään. Tuttua symboliikkaa on käytetty nokkelasti uudella tavalla.”Visual communication -sarja, pronssimitali. Valokuvat: Mikko Vähäniitty, kuvitus ja taitto: Anniina Louhivuori, teksti: Janne Laitinen. ”Ulkoasu korostaa sitä, että juttu käsittelee yliluonnollisia ilmiöitä. On hieno valinta käyttää valokuvissa väriä kuvaamaan ’maan ulkopuolista’ valoa. Kuvat esittävät luonnolliset kohteet yliluonnollisesti valaistuina. Paljon yksityiskohtia sisältävä taitto on linjassa valokuvien visuaalisen ilmaisun kanssa.”
