Uutissuomalaisen debatti antaa tilaa punnitulle keskustelulle – Presidentti Sauli Niinistö aloitti uuden kirjoitussarjan

Uutissuomalaisen uudessa debatti -sarjassa toimituksen ulkopuoliset kirjoittajat ja haastatellut pääsevät esittämään näkemyksiään omalla äänellään.

Debatin avauskirjoituksen on kirjoittanut tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Sen jälkeen Uutissuomalaisen debatissa ovat kirjoittaneet esimerkiksi presidentti Tarja Halonen, Varman toimitusjohtaja Risto Murto, arkkiatri Risto Pelkonen.

Tavoitteena on antaa tilaa punnituille, ajankohtaisille ja valtakunnallisesti kiinnostaville puheenvuoroille, joita lukijat voivat kommentoida verkossa. Lisäksi Uutissuomalaisen toimitus jatkaa keskustelua hakemalla puheenvuoroihin kommentteja ja tekemällä niistä uutisia.

– Maailmasta on tullut yhä monimutkaisempi, vaikka yhteiskunnallinen keskustelu on hyvinkin mustavalkoista. Taustalla on keskustelun kärjistyminen ja suoranainen vääristely, jolle ovat saaneet antaa tilaa pohdiskelevat ja näkemyksiään perustelevat puheenvuorot. Uutissuomalaisen debatti haluaa vastata tähän haasteeseen, sanoo Väli-Suomen Median hallituksen puheenjohtaja Seppo Rönkkö.

Uutissuomalainen on osa Väli-Suomen Mediaa.

Lauantaisin ilmestyvän debatin aloituksesta päätettiin jo viime vuonna, jolloin ei ollut ennakoitavissa, että maailma olisi historiallisessa poikkeustilassa koronaviruspandemian takia. Uutissuomalaisen uutispäällikkö Matti Pietiläinen sanookin, että alkuvuoden tapahtumat ovat vain vahvistaneet julkisen keskustelun tarvetta.

– Debatin aloitusajankohdasta tuli sattumalta valitettavankin osuva.

VAIKKA DEBATTI antaa vastapainoa kiivasrytmiselle sosiaaliselle medialle, ei siitä ole tarkoitus tehdä eliitin keskustelukerhoa. Moniäänisyys on yksi tavoitteista.

– Huomattavaa on, että jatkamme debattikirjoituksissa esitettyjä näkemyksiä artikkeleissamme. Tavoitteena on sekä valita yleiskiinnostavia aiheita että käsitellä niitä niin, että ne avautuvat helposti, sanoo Seppo Rönkkö.

– Debatissa voi olla myös räväkkiä mielipiteitä, kun ne ovat perusteltuja ja vastuullisia. Olemme tuomassa laadukkaasti toimitetun lisäosan rakentavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, lisää Matti Pietiläinen.

RÖNKKÖ HUOMAUTTAA, että hyvää debatointia ei pidä nähdä ensisijaisesti henkilövetoisena.

– Puheenvuoron sisältö ja ajoitus ratkaisevat. Toki kotimaisten nimien lisäksi olisi hyvä nähdä kansainvälistä näkökulmaa.

Yksi debatin tavoitteista on löytää puheenvuoroja, joiden tärkeyttä ei ole vielä laajasti ymmärretty. Pietiläinen uskoo, että esimerkiksi tiedeyhteisöstä löytyy piilossa olevia näkemyksiä.

– Joskus puheenvuoron painavuus tulee siitä, että äänessä on asemansa vuoksi painava toimija. Joskus painavuus voi tulla siitä, että avaus on itsessään todella painava. Debatin tuottajien Iida Tiihosen ja Mikko Välimaan yksi tehtävä on houkutella piileviä potentiaaleja julkisuuteen suomalaisten edun nimissä.

DEBATIN KIRJOITTAJILLE sarja tarjoaa laajan julkisuuden. Debattikirjoituksia sekä muita Uutissuomalaisen uutisia julkaistaan Mediatalo Keskisuomalaisen lehdissä ja sanomalehti Karjalaisessa, ja ne tavoittavat yhteensä 1,25 miljoonaa suomalaista.

– Lisäksi Uutissuomalaisen uutisia siteerataan paljon muissa medioissa. Kyse on siis valtakunnan mittakaavassa merkittävästä uudesta mahdollisuudesta tärkeisiin avauksiin, Matti Pietiläinen sanoo.

Uutissuomalaisen debatissa esitetään punnittuja puheenvuoroja ajankohtaisista aiheista kerran viikossa lauantaisin.

Uutissuomalaisen debatti on valtakunnallinen mielipidesivu, jota tuottaa Mediatalo Keskisuomalaisen ja sanomalehti Karjalaisen yhteistoimitus Uutissuomalainen.

Yhteystiedot: debatti@uutissuomalainen.fi, Iida Tiihonen 044 4062393 ja Mikko Välimaa 040 0133951.

Kuvat: Anniina Louhivuori

Uutissuomalaisen seuraavaksi eduskuntatoimittajaksi on valittu Erno Laisi

Uutissuomalaisen seuraavaksi eduskuntatoimittajaksi on valittu Erno Laisi, 31. Hän työskentelee toimittajana Lahdessa Etelä-Suomen Sanomien yhteiskuntatoimituksessa, jossa seuraa kunnallista ja maakunnallista politiikkaa ja valtakunnallista politiikkaa päijäthämäläisestä näkökulmasta.

Laisi on yhteiskuntatieteiden kandidaatti, joka viimeistelee parhaillaan yhteiskuntapolitiikan maisteriopintojaan Itä-Suomen yliopistoon.

Hän aloittaa 2+1-vuotisessa työsuhteessa Uutissuomalaisen politiikan toimittajana 1.1.2021, kun Ari Helmisen työkierto Uutissuomalaisessa päättyy vuoden 2020 lopussa. Helminen on työskennellyt Uutissuomalaisen politiikan toimittajana toimituksen perustamisesta saakka, helmikuusta 2017. Uutissuomalaisen politiikan toimittajan ensisijainen työpiste on Eduskuntatalossa.

Laisi on Uutissuomalaisessa työskentelynsä ajan työvapaalla nykyisestä tehtävästään Etelä-Suomen Sanomissa.

Uutissuomalaisen uutispäällikkö Matti Pietiläinen oli kolmen finalistin joukossa ehdolla vuoden journalistiseksi pomoksi – ”Koen tämän tunnustuksena koko porukalle”

Uutissuomalaisen uutispäällikkö ja Väli-Suomen Media Oy:n toimitusjohtaja Matti Pietiläinen, 38, oli ehdolla Vuoden journalistiseksi pomoksi.

Pietiläinen valittiin Suuri journalistipalkinto 2019 -kisassa sarjansa finaaliin kahden muun ehdokkaan kanssa. Vuoden journalistiseksi pomoksi valittiin Aamulehden toimituspäällikkö Riina Nevalainen.

Vuoden pomon ohella kilpailussa palkitaan vuoden juttu, vuoden journalistinen teko ja vuoden journalisti.

Pietiläinen jakaa ehdokkuudestaan ansiota alaisilleen.

– Vaikka olen itse ehdolla, koen tämän tunnustuksena Uutissuomalaisen porukalle ja koko Väli-Suomen Medialle. Väli-Suomen Mediaan kuuluvat Uutissuomalaisen lisäksi Sunnuntaisuomalainen ja Teemasuomalainen.

PIETILÄINEN ON koulutukseltaan äidinkielen opettaja, jota veri veti journalismiin jo opiskeluaikana.

– Opettajaopinnoissa saaduista pedagogista taidoista ja yksilön kohtaamisesta ei ole ollut esimiestyössä ainakaan haittaa, Pietiläinen vastaa kysymykseen, tuottaako suomalainen opettajankoulutus hyviä esimiehiä.

Pääosan urastaan Pietiläinen on tehnyt Savon Sanomissa ja viime vuodet Väli-Suomen Median yhteistoimituksissa. Hänen alaisuudessaan on nyt kolme eri toimitusta ja parikymmentä toimittajaa.

Mediatalo Keskisuomalaisen ja Karjalaisen yhteistä uutistoimitusta Uutissuomalaista Pietiläinen on johtanut sen perustamisesta asti.

OPPIA JOHTAMISEEN Pietiläinen kertoo lukeneensa romaaneista ja johtamisoppaista ja keränneensä urallaan kohtaamiltaan esimiehiltä.

– Yksi on näyttänyt, miten innostutaan ja innostetaan, toinen on jäänyt mieleen sosiaalisuudellaan, kolmas analysointikyvyllään ja neljäs rauhallisuudellaan painetilanteissa.

Pietiläistä pidetään etenkin kuuntelevana ja kannustavana pomona. Hän paljastaa, ettei usko autoritaarisuuteen työelämässä. Jo armeijavuosi vajaat 20 vuotta sitten opetti, että esimerkki ja motivointi toimivat paremmin kuin arvomerkit.

– Yksi kouluttaja meni joukkueensa keulassa, kun meidät varusmiehet marssitettiin ojaan, jossa oli liejua kainaloihin. Muut kouluttajat käyttivät siltaa ja irvailivat meille. Itsensä liannutta yliluutnanttia seurattiin jatkossa mielellään, muut joutuivat myöhemminkin tukeutumaan sotilasarvoihinsa, Pietiläinen kertoo anekdootin armeija-ajaltaan.

– Voisi sanoa, että työelämän johtamisessa olen pyrkinyt tekemään melkein kaiken päinvastoin kuin tuolloin oli armeijassa tyypillistä.

HÄN KOROSTAA alaisten oikeudenmukaista kohtelua ja vahvuuksien hyödyntämistä. Tarkoituksena on saada ihmiset toimimaan tavoitteiden kannalta mahdollisimman tehokkaasti, hyvin ja varsinkin mielellään. Aina se ei tietenkään ole mahdollista.

– Perusajatukseni on, että mahdollisimman vähän joutuisi ihmisiä käskemään. Vastentahtoisesti tekeminen ei ole tehokasta.

ESIMIESTEHTÄVISSÄ Pietiläistä on yllättänyt se, miten paljon niissä on kyse viestinnästä.

– Oikeastaan voi sanoa, että johtaminen on viestintää, Pietiläinen toteaa ja myöntää, ettei tämä ole viestinnän ammattilaisellekaan aina helppoa.

Tehtävää helpottaa, kun tietää, mitä toimittajan työn arki on. Toisaalta pitää hahmottaa itselleen laajempi kokonaisuus.

– Olen pyrkinyt pönkittämään toimintakulttuuria sellaiseksi, että tiimityö nähdään aidosti vahvuutena ja kaikille on tärkeää huolehtia, että perustekemisen taso pysyy hyvänä. Itseäni viisaampaa ystävää lainaten kulttuuri on kuin ilmansuunta etenemisessä. Päivittäinen puuttuminen on hienosäätöä, käännetään vähän ruoria, kun pitää koukata karin ohi, Pietiläinen tiivistää.

VUODEN JOURNALISTINEN POMO -sarjaan tuli yhteensä 56 ehdotusta. Pietiläinen yllättyi jo siitä, että häntä oli ehdotettu sarjaan. Kaikkien sarjojen voittajat julkistettiin keskiviikkona 11. maaliskuuta MTV3-kanavan suorassa lähetyksessä.

Kilpailun järjestää Päätoimittajien yhdistys. Vuoteen 2018 sen takana oli ruotsalainen Bonnier-konserni.

Vuonna 2017 perustettu Uutissuomalainen on ollut ehdolla Suuren journalistipalkinnon saajaksi ennenkin. Vuonna 2017 Uutissuomalainen oli kolmen parhaan joukossa Vuoden journalistinen teko -sarjassa.

Finalistit 2019: Vuoden journalistinen pomo -ehdokkaat olivat toimituspäällikkö Riina Nevalainen Aamulehdestä, uutispäällikkö Jussi Orell Lännen Mediasta sekä uutispäällikkö Matti Pietiläinen Uutissuomalaisesta. Nevalainen valittiin vuoden 2019 journalistiseksi pomoksi.

Teksti: Mikko Välimaa / Uutissuomalainen

 

Uutissuomalainen oli skuuppikisan kolmas – STT siteerasi Uutissuomalaisen uutisia 92 kertaa vuonna 2019

Kuvassa vasemmalta Petteri Ruotsalainen, Sanna Inkinen, Iida Tiihonen, Maarit Vaaherkumpu, Ari Helminen, Matti Pietiläinen, Mikko Välimaa ja Juha Honkonen.

Uutissuomalainen nousi viime vuonna kolmanneksi Suomen Tietotoimiston (STT) eniten siteeraamien viestimien joukossa. STT lainasi Uutissuomalaisen uutisia 92 kertaa.
STT:n Journalisti-lehdelle tekemän vertailun kärjessä oli jälleen Yle, jonka juttuja STT siteerasi viime vuonna 159 kertaa. Helsingin Sanomat oli kakkosena 155 siteerauksella.
Uutissuomalaisen työtä johtaa uutispäällikkö, Väli-Suomen Median toimitusjohtaja Matti Pietiläinen.
Hän on iloinen ja ylpeä siitä, että kahdeksan hengen toimitus pystyy vahvalla tiimityöllä menestymään valtakunnallisessa uutiskisassa, jossa muut toimijat ovat monta kertaa isompia.
– Toimittajilla on omat seuranta-alueensa, mutta toimimme silti aidosti tiiminä. Hyvät toimittajat ovat lopulta vielä parempia, kun he näkevät koko toimituksen pärjäämisen omaa pärjäämistään tärkeämpänä.
– Olen vakuuttunut, että tämä on paras ja tehokkain toimintatapa myös jatkossa, Pietiläinen sanoo.

Uutissuomalaisen taakse seuraaville sijoille vertailussa jäivät Lännen Media, Ilta-Sanomat ja Iltalehti.
Edellisvuonna Uutissuomalainen oli vertailun viides ja ensimmäisenä toimintavuonnaan 2017 kolmas.
Uutissuomalainen on Mediatalo Keskisuomalaisen lehtien ja sanomalehti Karjalaisen yhteistoimitus, joka palvelee 16:ta lehteä. Toimitus on osa Väli-Suomen Mediaa (VSM), joka on Mediatalo Keskisuomalaisen tytäryhtiö.
VSM:n saldoa vertailussa nosti myös yhtiön viikonvaihdetoimitus Sunnuntaisuomalainen, jota STT siteerasi toistakymmentä kertaa.
Myös VSM:n hallituksen puheenjohtaja Seppo Rönkkö iloitsee Uutissuomalaisen kolmossijasta vertailussa.
– Se osoittaa osaltaan tällä mittarilla sitä, mikä on Uutissuomalaisen työn laatu ja millä tavalla se löytää uutisia ja puheenaiheita. Suhteessa Uutissuomalaisen toimituksen kokoon voisi sanoa, että ollaan ihan kärkisijalla.
Pietiläisen mielestä STT:n siteerausten listaaminen on mielekäs uutistoimituksen tason mittari ja toimitusten välinen kirittäjä, koska kaikki valtakunnallisesti toimivat mediat pyrkivät kaivamaan omia, olennaisia uutisia lukijoilleen.
Pietiläinen korostaa, että kunnia skuuppikisassa pärjäämisestä kuului tällä kertaa poikkeuksellisen laajalle joukolle.
Uutissuomalainen on työkiertotoimitus, jonne toimittajat tulevat Mediatalo Keskisuomalaisen lehdistä ja Karjalaisesta määräajaksi. Viime vuonna vaihtuvuus oli poikkeuksellisen tiuhaa.
– Hyviä toimittajia palasi kotitoimituksiin, ja hyviä tuli tilalle. Pärjäämisemme on aidosti jokaisen Uutissuomalaisessa viime vuonna työskennelleen ansiota, Pietiläinen sanoo.

Pietiläisen ohella Uutissuomalaisessa työskentelevät tällä hetkellä toimittajat Ari Helminen, Juha Honkonen, Sanna Inkinen, Petteri Ruotsalainen, Iida Tiihonen, Maarit Vaaherkumpu ja Mikko Välimaa.
Viime vuoden aikana siellä työskentelivät myös Minna Harmaala, Outi Laatikainen, Tarja Koljonen, Antti Launonen ja Sari Vanninen.
– Olen iloinen, että toimitukseen on rakentunut muutamassa vuodessa kulttuuri, joka auttaa uudetkin tulokkaat jouhevasti tehokkaaseen yhteistekemiseen ja tarjoaa samalla jokaiselle toimittajalle hyvät mahdollisuudet kehittää omaa osaamistaan todella vahvaksi tietyillä aihealueilla, Pietiläinen sanoo.
Pietiläinen uskoo Uutissuomalaisen pärjäävän valtakunnallisessa uutiskilpailussa myös jatkossa.
– Uutissuomalaisen porukka on uutisnälkäinen eikä perustyön tasosta aiota tinkiä, joten onnistumme varmasti jatkossakin olemaan ärhäkkä ja Suomen mittakaavassa merkittävä uutiskone.

Teksti: Maarit Vaaherkumpu / Uutissuomalainen

Journalisti-lehden juttu vuosittaisesta siteerausrankingista täällä: https://www.journalisti.fi/artikkelit/2020/1/uutissuomalainen-palasi-kolmanneksi-yle-oli-jlleen-vuoden-siteeratuin/

Uutissuomalaisen ja Sunnuntaisuomalaisen juttuja julkaistaan nyt myös kaakon ja etelän lehdissä

Iida Tiihonen / Uutissuomalainen
Uutissuomalaisen ja Sunnuntaisuomalaisen jutut ovat leviävät tammikuusta lähtien entistä laajemmalle, kun Kaakon Viestinnän tilattavat lehdet alkavat julkaista niitä.
– Lehtemme kertovat paikallisten asioiden lisäksi, mitä maassa ja maailmalla tapahtuu. Viime aikoina onkin totta vie tapahtunut. On hienoa, että voimme tarjota lukijoillemme Uutissuomalaisen hyvin toimitettua sisältöä kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävistä asioista. Sunnuntaisuomalaisen ansiosta meidän lukemistosisältöjemme määrä kasvaa merkittävästi. Samalla paperilehtiemme sivumäärät sunnuntaisin kasvavat nykyisestä, Kaakon Viestinnän sisältöjohtaja Pekka Lakka sanoo.
Uutissuomalaisen ja Sunnuntaisuomalaisen juttuja julkaisevat Kaakon Viestinnän tilattavat lehdet ovat Lappeenrannassa ilmestyvä Etelä-Saimaa, Mikkelissä ilmestyvä Länsi-Savo, Savonlinnassa ilmestyvä Itä-Savo, Kouvolan Sanomat ja Kotkassa ilmestyvä Kymen Sanomat. Lehdet ovat osa Mediatalo Keskisuomalaista.

Uutissuomalainen on Mediatalo Keskisuomalaisen lehtien ja sanomalehti Karjalaisen yhteinen valtakunnallinen uutistoimitus, joka on erikoistunut yhteiskunnalliseen journalismiin. Uutissuomalaisen juttuja julkaistaan tänä vuonna yhteensä 16 eri lehdessä.
– Uutissuomalaisen toimitus tavoittelee jatkossakin ärhäkästi valtakunnallisia uutisvoittoja. Lupaamme lukijoille myös laadukkaita, taustoittavia juttuja, jotka auttavat jäsentämään yhä monimutkaisempia syy-seuraussuhteita, kommentoi Uutissuomalaisen uutispäällikkö ja Väli-Suomen Median toimitusjohtaja Matti Pietiläinen.
Uutissuomalainen ja Sunnuntaisuomalainen toimivat julkaisijalehtiensä yhteisesti omistamassa tuotantoyhtiössä Väli-Suomen Mediassa, joka on osa Mediatalo Keskisuomalaista.

Uutissuomalainen on kahdeksan hengen toimitus, jonka toimittajat työskentelevät julkaisijalehtiensä levikkialueilla eri puolilla Suomea. Toimituksella on oma eduskuntatoimittaja.
Uutissuomalaisen toiminta alkoi kahdeksan lehden voimin helmikuussa 2017. Alusta asti mukana olleet lehdet ovat maakuntalehdet Etelä-Suomen Sanomat, Karjalainen, Keskisuomalainen ja Savon Sanomat sekä Uudellamaalla ilmestyvät Keski-Uusimaa, Uusimaa, Länsi-Uusimaa ja Aamuposti.

Viikonvaihdelukemisto Sunnuntaisuomalainen täyttää tämän vuoden alussa 22 vuotta ja uudistuu täysin. Sitä ovat viime vuosina julkaisseet Etelä-Suomen Sanomat, Karjalainen, Keskisuomalainen ja Savon Sanomat. Sunnuntaisuomalaisen kuuden hengen toimitusta johtaa tuottaja Terhi Nevalainen.
– Sunnuntaisuomalainen tulee lähemmäs ihmistä. Haluamme tarjota lukijoille inhimillisiä kohtaamisia ja ihmisten tarinoita. Seuraamme aikaa ja yhteiskunnallisia tapahtumia, mutta emme ylätasolla vaan nimenomaan tavallisten ihmisten arjessa, Nevalainen sanoo.

Tämän vuoden alusta alkaen Sunnuntaisuomalaisen jutut ovat luettavissa aiempaa laajemmin myös Uudellamaalla.
Aamupostin, Keski-Uusimaan, Länsi-Uusimaan ja Uusimaan tilaajat voivat lukea viikonvaihdelukemiston juttuja lehtien verkkopalvelusta ja näköislehdestä.
– Sunnuntaisuomalainen täydentää oivallisesti lehtien sisältöä. Palkittu viikkoliite tarjoaa näköislehden tilaajille lisää luettavaa sunnuntaille, jolloin lukemiseen on enemmän aikaa. Verkossa SuSun jutut täydentävät osaltaan lehtien omaa viikonvaihdesisältöä, Etelä-Suomen Median sisältöjohtaja Silja Tenhunen kommentoi.
Sunnuntaisuomalaisen juttuja julkaistaan tänä vuonna yhteensä 13:ssa lehdessä.
Väli-Suomen Median kolmas toimitus on teemasisältöjä tekevä Teemasuomalainen, jonka juttuja julkaistaan laajasti Mediatalo Keskisuomalaisen lehdissä ja Karjalaisessa.