Sunnuntaisuomalainen menestyi Sanomalehtien Liiton kilpailussa

Sunnuntaisuomalainen voitti Sanomalehtien Liiton järjestämässä Vuoden parhaat -journalismikilpailussa Paras sivu -kilpailun ja sai toisen palkinnon Paras juttu -kilpailussa.

Paras sivu -kilpailun voitto tuli suurten leh­tien feature-sarjassa. Voittanut työ oli Tungosta tarhassa -kirjoituksen kansi, jossa oli pehmoleluja kuvastamassa varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen kasvua. Kuvituksen suunnitteli graafikko Anniina Louhivuori ja pehmolelut kuvasi valokuvaaja Riku Luomaa. Jutun kirjoitti toimittaja Terhi Säynäjärvi.

Juttukilpailun palkinto tuli näkökul­mien sarjassa. Toimittaja Heikki Kärjen kirjoittama Anteeksi että olen köyhä käsitteli nykyajan köyhyyttä kirjoittajan oman lapsuuden kautta.

Kärjen kirjoitus julkaistiin viime vuoden helmikuussa ja palkittu kansisivu viime vuoden maaliskuussa.

Tuomaristo perusteli Sunnuntaisuomalaisen sivukilpailun voittoa näin:

”Sisältö ja ulkoasu puhuvat samaa kieltä. Hyvä oivallus, puhdas toteutus, aihe tulee inhimilliseksi. Persoonallinen ja sympaattinen sivu, joka ei vaadi selityksiä. Aihe on kuvitettu oivaltavalla tavalla, paljon parempi kuin perinteinen toteutus, jossa olisi vain kuvattu ahdasta tarhaa lapsilaumoineen. Hienoa myös, että kaikki lelut ovat keskenään eri näköisiä ja kokoisia – monimuotoisuus tulee esiin.”

Sivukilpailun suurten lehtien sarjassa toiseksi tuli Turun Sanomat ja kolmanneksi Hufvudstadsbladet. Tungosta tarhassa -kirjoituksen kansi on jo aiemmin palkittu kansainvälisessä European Newspaper Award -kilpailussa viime syksynä.

Paras juttu -kilpailussa palkittiin näkökulmien lisäksi parhaat uutisjutut ja parhaat feature-jutut. Sunnuntaisuomalaisen palkintoa tuomaristo perusteli näin:

”Henkilökohtainen kolumni, joka nostaa esille suhteelliseen köyhyyteen liittyviä arkisia tunteita. Tekstissä on yksityinen ulottuvuus, mutta kolumni nousee yleiselle tasolle. Kirjoittaja tarttui aiheeseen jo ennen kuin köyhyysteema tuli voimalla julkisuuteen loppuvuodesta.”

Heikki Kärkeä voi pitää suomalaisen journalismin Saara Aaltona, sillä hän oli Paras juttu -kilpailun kärkijoukossa jo kolmatta kevättä peräkkäin. Myös viime vuonna Kärjen näkökulmakirjoitus tuli kisassa toiseksi.

Näkökulmien sarjan voitti Lännen Median Lauri Nurmi kirjoituksellaan Venäjän toimista Syyriassa.

Uutisten sarjan voitti Turun Sanomien Rebekka Härkönen jutullaan Turun kaupunginsairaalan vanhuspsykiatrian osaston ihmisoikeus­rikkomuksista. Feature-sarjan ykkönen oli Maaseudun Tulevaisuuden Tuulikki Viilo jutullaan ylivelkaantuneista maataloustuottajista.

Sunnuntaisuomalainen on voittanut kahdenkymmenen vuoden historiansa aikana noin 55 kansainvälistä ja kotimaista ulkoasupalkintoa.

Sivusto on palkittu aiemmin useita kertoja myös Sanomalehtien Liiton Paras juttu -kilpailussa ja se on voittanut kahdesti Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinnon.

Sanomalehtien Liiton tämän vuoden kilpailun voittajat julkistettiin torstaina ja heidät palkittiin liiton kevätseminaarissa Hämeenlinnassa.

Ärhäkkä uutiskone tuottaa laatua

Suomalainen journalismi saa uuden vahvan uutisbrändin, kun uutistoimitus Uutissuomalainen aloittaa toimintansa keskiviikkona 1.2.2017.

Väli-Suomen Median kahdeksan toimittajan yhteistoimitus Uutissuomalainen tekee juttuja kahdeksaan sanomalehteen.

Outi Laatikainen (vas.), Tarja Koljonen, Minna Harmaala, Matti Pietiläinen, Ari Helminen, Sari Vanninen, Iida Tiihonen ja Antti Launonen kuuluvat Uutissuomalaisen toimitukseen. Kuva: Marko Kauko

Mukana yhteistyössä ovat Väli-Suomen Mediaan kuuluvat maakuntalehdet Keskisuomalainen, Savon Sanomat, Etelä-Suomen Sanomat ja Karjalainen sekä aluelehdet Aamuposti, Keski-Uusimaa, Länsi-Uusimaa ja Uusimaa. Yhteistoimituksen jutut tavoittavat yli miljoona lukijaa.

Toimitusta johtaa uutispäällikkö Matti Pietiläinen.

– Tunnelmat ovat innostuneet ja ripauksen odottavat. Pyrimme olemaan alusta alkaen ärhäkkä valtakunnallinen uutiskone, Savon Sanomista Uutissuomalaisen johtoon tullut Pietiläinen kommentoi.

Pietiläisen mukaan Uutissuomalaisen perusarvoja ovat luotettavuus, laatu ja nopeus. Jo toimituksen nimi kertoo Pietiläisen mukaan siitä, että uutiset ovat kaiken ytimessä.

– Tuotamme lukijoillemme erityisiä ja ainutlaatuisia juttuja. Tarjoamme laadukasta uutisointia yhteiskunnallisista aiheista, kuten valtakunnan politiikasta ja taloudesta, Pietiläinen kertoo.

– Avaamme päätöksentekoon liittyviä asioita ja selitämme yhteiskunnallisia ilmiöitä, hän jatkaa.

Uutissuomalaisen toimittajia ovat Minna Harmaala Länsi-Uusimaasta, Ari Helminen Etelä-Suomen Sanomista, Tarja Koljonen Etelä-Suomen Sanomista, Outi Laatikainen Keskisuomalaisesta, Antti Launonen Savon Sanomista, Iida Tiihonen Savon Sanomista ja Sari Vanninen Karjalaisesta.

Toimittajia on Joensuussa, Kuopiossa, Lahdessa, Jyväskylässä ja Lohjalla. Toimittajat ovat pestinsä ajan Väli-Suomen Median työntekijöitä ja työvapaalla kotitoimituksistaan.

– Toimittajiksi on valittu kovan tason tekijöitä, joilla on näkemystä ja kokemusta yhteiskunnallisten asioiden seuraamisesta, kommentoi Pietiläinen.

Uutissuomalainen tekee uutisia sekä paperilehteen että verkkolehteen.

– Meillä on vahvasti eteenpäin katsova ote, Pietiläinen sanoo.

Uutissuomalainen tuottaa arkipäivisin 1–2 sivua valmiiksi taitettuja juttuja yhteistyölehtiin.

Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervolan mukaan Uutissuomalaisesta tulee merkittävä uusi uutisbrändi media-alalle.

– Se tarjoaa lukijoillemme mielenkiintoisia juttuja ja näkökulmia, joita ei saa muista medioista. Lehtien välinen yhteistyö mahdollistaa riittävän resurssoinnin valtakunnallisten asioiden seurantaan, Mervola sanoo.

– Uskon, että siitä tulee yksi Suomen näkyvimmistä ja tärkeimmistä uutispalveluista. Odotukset ovat kovat, Mervola sanoo.
Uutissuomalainen syventää Mervolan mukaan ajankohtaisia valtakunnallisia uutisaiheita. Hänen mukaansa Uutissuomalainen-nimi viittaa myös myönteiseen suomalaisuuteen.

– Uutissuomalaisen rooli voi jatkossa kasvaa meidän lehdessä. Uskon, että tämä on siemen isolle uudelle yhteistyölle, Mervola kommentoi.

Teksti: Anna Kivinen