Suuri Journalistipalkinto meni Mustalle laatikolle

Uutissuomalainen oli ehdokkaana Bonnierin Suuren Journalistipalkinnon saajaksi Vuoden journalistinen teko -kategoriassa. Palkintogaala pidettiin Helsingissä 14.3.2018, ja voiton vei Helsingin Sanomien teatteriprojekti Musta laatikko. Uutissuomalaisen ja Helsingin Sanomien lisäksi ehdokkaana oli Maaseudun Tulevaisuuden ja Vihreän Langan sovittelujournalismia edustava yhteisjuttu.

Uutissuomalaisen Katri Nieminen (vas.), Matti Pietiläinen, Outi Laatikainen ja Antti Launonen odottelivat palkintogaalan alkua Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla.

Uutissuomalaisen uutispäällikön Matti Pietiläisen mukaan jo pelkkä Bonnier-ehdokkuus oli voitto. Kyseessä on Suomen arvostetuin journalistipalkinto.

Pietiläisen mukaan Uutissuomalaisen toimittajat lähtivät vuosi sitten määrätietoisesti toteuttamaan suunnitelmiaan.

– Halusimme olla ärhäkkä uutiskone – kokoamme suurempi mediatoimija. Pyrimme tuomaan uusia avauksia ja näkökulmia sekä nostamaan esille merkittäviä yhteiskunnallisia keskustelunaiheita. Varmasti ainakin joltakin osin on onnistuttu. Siitä kertoo myös STT:n siteeraamien uutisten määrä, Pietiläinen sanoo.

Uutissuomalaista tuottavan Väli-Suomen Media Oy:n toimitusjohtaja Ville Grahn arvelee, että ehdokkuus tuli Uutissuomalaisen uskalluksesta panostaa vakavaan, yhteiskunnalliseen journalismiin aikana, jolloin vallalla on journalismin pinnallistuminen, viihteellistyminen ja nopeat nettiuutiset.

Grahn arvostaa sitä, että ehdokkaaksi pääsi pääkaupunkiseudun ulkopuolinen toimija, mikä on hänen mukaansa harvinaista.

– Onhan se ihan hyvin, että kahdeksan toimittajaa tekee melkein yhtä paljon skuuppeja kuin kolmen tuhannen henkilön Yle, Grahn sanoo.

Uutissuomalaisen edustajat Bonnier-gaalassa: Matti Pietiläinen (vas.), Ari Helminen, Katri Nieminen, Minna Harmaala, Iida Tiihonen, Antti Launonen, Ville Grahn, Tarja Koljonen ja Sari Vanninen. Kuva: Lauri Nurmi

Uutissuomalaisen juttuja julkaisee yhdeksän alueellista sanomalehteä ja viisi kaupunkilehteä.

Yhden julkaisijalehden, Savon Sanomien, vastaava päätoimittaja Seppo Rönkkö toteaa, että Uutissuomalainen on onnistunut lyhyessä ajassa ottamaan selkeän aseman mediakentässä.

– Asetimme Uutissuomalaiselle kovat tavoitteet. Halusimme tuottaa lukijoille omaa, ainutlaatuista sisältöä.

Suuri Journalistipalkinto 2017 -voittajat

  • Vuoden juttu: Minna Holopainen, Janne Huuskonen, Jecaterina Mantsinen, Tuuli Oikarinen, Olli-Pekka Paajanen, STT. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala, Turun Sanomat.
  • Vuoden journalistinen teko: Musta Laatikko, Helsingin Sanomat.
  • Vuoden kirja: Minna Passi ja Susanna Reinboth: Keisari Aarnio. Huumepoliisi Jari Aarnion uskomaton tarina.
  • Vuoden journalisti: Olli Seuri, Yle, Radion Ykkösaamu.

Teksti: Anne Repo

Uutissuomalainen ehdolla Bonnierin Suuren Journalistipalkinnon saajaksi

Uutissuomalainen on ehdolla vuoden 2017 journalistiseksi teoksi. Bonnierin Suuren Journalistipalkinnon saajaehdokkaat julkistettiin torstaina 15.2.2018.

Uutissuomalaisen toimitus: Tarja Koljonen (vas.), Antti Launonen, Katri Nieminen, Ari Helminen, Iida Tiihonen, Minna Harmaala, Sari Vanninen ja Matti Pietiläinen. Kuvasta puuttuu äitiyslomalla oleva Outi Laatikainen. Kuva: Jussi Vierimaa

Palkintoraadin perusteluissa Uutissuomalaista kuvataan näin: ”Seitsemän kirjoittavan toimittajan ja uutispäällikön toimitus on heti ensimmäisenä toimintavuotenaan noussut merkittäväksi osaksi yhteiskunnallista keskustelua.”

”Uutissuomalainen on kokoonsa nähden tuottanut erittäin suuren määrän uutisvoittoja ja muiden lainaamia juttuja”, perusteluissa sanotaan.

Väli-Suomen Media Oy:n toimitusjohtaja Ville Grahn iloitsee yhtiöön kuuluvan Uutissuomalaisen ehdokkuudesta.

– Bonnier on Suomen arvostetuin journalistipalkinto. Ehdokkuudet ovat harvinaista herkkua. Taustalla on varmasti Uutissuomalaisen menestyminen viime vuoden uutisvoitoissa. Ehdokkuus kertoo, että yhteiskunnalliselle journalismille on tilausta, Grahn kommentoi.

Kun katsotaan STT:n siteeraamien uutisvoittojen määrää, Uutissuomalainen sijoittui viime vuonna kolmanneksi heti Ylen ja Helsingin Sanomien jälkeen 125 siteerauksellaan.
Uutissuomalaisen toimitus aloitti työnsä helmikuussa 2017. Toimitukseen kuuluu seitsemän toimittajaa sekä uutispäällikkö Matti Pietiläinen.

– On mukavaa, että nyt huomioidaan laadukasta päivittäisuutisjournalismia. Olen ylpeä uutisvoitoistamme ja tiimistä, jossa jokainen on sitoutunut kovan tason journalismin tekemiseen. Ilman vahvaa yhteistyötä menestys ei olisi mahdollista, Pietiläinen kommentoi.

Uutissuomalaisen journalistinen linja on jatkunut viime vuoden jälkeenkin uutispainotteisena.

– Tavoittelemme uutisvoittoja, mutta myös esimerkiksi laadukkaita taustoittavia juttuja. Haluamme tuottaa uusia näkökulmia yhteiskunnalliseen keskusteluun, Pietiläinen kertoo.
Vaikka toimittajat istuvat eri puolilla Suomea, yhteydenpito on tiivistä.

– Meillä on joka aamu videopalaveri, ja olemme jatkuvasti yhteydessä chatin kautta. Meillä on hyvä yhteishenki, sanoo Pietiläinen.

Omaa rooliaan Pietiläinen kuvailee sanoilla ”koordinoija” ja ”sparraaja”.

– Varmistan, että kokonaisuus toimii ja että toimittajat voivat keskittyä journalistiseen ydintyöhön, Pietiläinen näkee.

Uutissuomalainen on Mediatalo Keskisuomalaisen ja sanomalehti Karjalaisen yhteinen uutistoimitus. Uutissuomalaisen juttuja julkaisevat sanomalehdet Aamuposti, Etelä-Suomen Sanomat, Itä-Häme, Karjalainen, Keskisuomalainen, Keski-Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Savon Sanomat ja Uusimaa sekä kaupunkilehdet Helsingin Uutiset, Länsiväylä, Tamperelainen, Turkulainen ja Vantaan Sanomat.

– Uutissuomalaisella on jatkossakin vahva rooli lehtien välisessä yhteistyössä, kommentoi Väli-Suomen Median toimitusjohtaja Ville Grahn.

Väli-Suomen Mediaan kuuluu Uutissuomalaisen lisäksi Sunnuntaisuomalainen. Bonnier-palkintojen saajat julkistetaan 14.3.2018.

Teksti: Anna Kivinen

”Moukarilla otsaan” – Sunnuntaisuomalainen täytti 20 vuotta

Tammikuu 1998:

Vuosi vaihtuu pikkupakkasessa, sen jälkeen talvimyrsky murjoo Eurooppaa.

Paavo Lipposen (sd.) hallitus saa täyteen tuhat päivää, Lipponen ja Päivi Hertzberg menevät naimisiin.

Työvoimapalveluihin tehdään jättiuudistus. Työttömiä ryhdytään aktivoimaan muun muassa lisäkoulutuksilla ja haastatteluilla.

Suomen alle 20-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue voittaa MM-kultaa Niklas Hagmanin jatkoaikamaalilla.

Tuttu juttu -ohjelmaa katsoo 1,1 miljoonaa suomalaista. Suomen virallisen listan kärjessä on elektronista musiikkia esittävä ranskalainen Era, Jukka Kuoppamäen Aika Näyttää -levy myy kultaa.

Järvenpään Casinolla karaokeisäntänä työskentelevä Matti Nykänen eroaa Sari Paanalasta. Linda Lampeniuksen Playboy-kuvista kohistaan, vaikka niitä ei ole edes julkaistu.

Kahvipaketti maksaa 20 markkaa (4,50 euroa), bensalitra vitosen, viikon Kreikan loma ja Nokian ”käsipuhelin” 1 500 markkaa kumpikin.

Ja ensimmäinen Sunnuntaisuomalainen julkaistaan.

Väli-Suomen lehtien yhteistyötä alettiin valmistella kesällä 1996, ja uudistus toteutui tammikuun 25. päivänä, kun Ilkka, Karjalainen, Keskisuomalainen, Pohjalainen ja Savon Sanomat julkaisivat yhteisen sunnuntaisivuston.

– Se oli valtava riski ja iso mullistus, Sunnuntaisuomalaisen ensimmäinen tuottaja Pekka Mervola muistelee.

– Suomalaiset sanomalehdet julkaisivat ensimmäistä kertaa täsmälleen samanlaisia sivuja. Emme voineet tietää, kuinka lukijat ottaisivat sen vastaan.

Tältä näytti Sunnuntaisuomalaisen ensimmäinen sivu 25.1.1998. Vasemmalla sivuston mainoksia samalta viikolta.

Uudistus oli sisällöllisesti ja visuaalisesti raju. Sunnuntaisuomalainen syntyi Mervolan mukaan aikana, jolloin sunnuntaisivujen tekeminen oli kaavoihin kangistunutta. Ulkoasut olivat epäyhtenäisiä, jutut usein pitkiä asiantuntijahaastatteluja.

– Me räjäytimme rakenteen. Teimme lyhyempiä juttuja, käytimme vakioi­tuja juttupaikkoja, rakensimme yhteisen brändin ja graafisen ilmeen, Mervola kertaa.

Tärkeässä roolissa olivat myös kovat uutiset, joita muut mediat siteerasivat. Ne vahvistivat brändiä ja lisäsivät näkyvyyttä. Toimittajat valittiin yhteistuotantoon kuuluvista lehdistä. Mervola piti huolen, että mukana oli ihmisiä, jotka ”osaavat tehdä uutisia”.

– Saimme aluksi ristiriitaista palautetta, mutta lukijatutkimuksissa Sunnuntaisuomalainen sai aina hyviä tuloksia. Se toi uskoa tekemiseen.

Aihevalinnoiltaan Sunnuntaisuomalainen oli rosoisempi ja monipuolisempi kuin lehdissä oli totuttu. Tekemisen asenne oli, että sivuston pitää vaikuttaa lukijaan kuin ”olisi lyöty moukarilla otsaan”.

Oli nokkeliin huomioihin ja hauskuuteen pyrkiviä lyhyitä vakiopalstoja. Viimeiselle sivulle tehtiin aina ihmissuhdejuttu: ensimmäisessä lehdessä haukuttiin yli 30-vuotiaat miehet.

– Sellaisia ei ollut sanomalehdissä aiem­min julkaistu, mutta naistenlehtien suosiosta tiesimme, että ihmiset ovat kiinnostuneita ihmissuhdejutuista, Mervola sanoo.

– Emme hakeneet yhdelle jutulle isointa mahdollista lukijamäärää, vaan teimme juttuja erilaisille yleisöille.

Kuvaavaa on sekin, että Sunnuntaisuomalaisen ensimmäinen pääjuttu kertoi elämänsä 70:nnen rattijuoppoustuomion saaneesta tuusniemeläisestä Mauri Räsäsestä. Hänet oli tuomittu lisäksi kymmenistä muista rikoksista. Vankilassa 48-vuotias Räsänen oli ollut yli 20 vuotta. Haastatteluhetkellä Kuopion lääninvankilassa Räsänen aikoi parantaa tapansa mutta ei suunnitellut luopuvansa ”viikonloppupullosta tai saunakaljasta”.

Jutun kirjoittanut toimittaja Pertti Ruohonen muistaa keikan yhtenä uransa ikimuistoisimmista. Ruohonen vieraili myös Tuusniemellä Räsäsen kotimökissä, jossa säikähtynyt vaimo ehti luulla toimittajaa Räsäsen vihamiehiksi.

– Mökki oli järven rannalla, ja järven nimi oli tietysti Juojärvi, Ruohonen kertoo.

Räsäsestä syntyi monipuolinen lehtijuttu, joka on kestänyt hyvin aikaa. On kysytty poliiseilta ja ministereiltä, mitä sarjarikollisille voitaisiin tehdä. On tarkasteltu rikoskierteessä olevan ihmisen vaikutusta lähipiiriinsä ja kyläyhteisöön – yksi kyläläinen toivoi, että Räsänen poljettaisiin suohon.

Teksti on yhdistelmä hirtehistä huumoria ja surullisia ihmiskohtaloita.

Juttu ei syntynyt helposti. Ruohonen muistaa, että Räsänen keksi pyytää haastattelusta korvausta ja hänelle päätettiin maksaa ”joitakin satasia”. Suomalaiset sanomalehdet eivät tavallisesti maksa koskaan haastateltavilleen.

– Ehkä aihevalinta ei ollut paras mahdollinen. Kyllähän tuosta jää lukijalle vähän synkkä olo, Keskisuomalaisen päätoimittajana nykyisin toimiva Mervola sanoo.

20 vuoden historiansa aikana Sunnuntaisuomalainen on voittanut lukuisia palkintoja: Sanomalehtien liiton Paras juttu -kilpailun, kaksi Tutkivan journalismin yhdistyksen myöntämää Lumilapiota ja yli 70 ulkoasupalkintoa. Ulkoasusta on vastannut 20 vuoden ajan graafikko Anniina Louhivuori.

Sivustoa on ollut tekemässä seitsemän tuottajaa, kymmeniä toimittajia ja kuvaajia. Vuonna 2010 mukaan yhteistyöhön tuli Etelä-Suomen Sanomat. Pohjanmaan lehdet Ilkka ja Pohjalainen jäivät yhteistyöstä pois vuonna 2014, kun ne liittyivät Lännen Mediaan.

Sivuston tyyliä ja linjauksia on muutettu moneen kertaan, viime vuosina esimerkiksi jutut ovat muuttuneet jälleen pidemmiksi.

– Se on oikea kehitys. Kun mediasisällöt pirstoutuvat, pitää sanomalehden pystyä tarjoamaan superpitkiä juttuja, Mervola sanoo.

Toisaalta jotain Sunnuntaisuomalaisen tekemisessä on säilynytkin. Sivuston nykyisen tuottajan Ville Grahnin tällä viikolla kirjoittamat sisältölinjaukset kuvaavat hyvin myös 20 vuoden takaisia juttuja:

– Jutut voivat olla myös outoja. Tärkeintä on, ettei Sunnuntaisuomalainen ole lukijalleen yhdentekevä.

Teksti: Heikki Kärki

Uutissuomalainen tykitti skuuppeja tehokkaimmin Suomessa

Uutissuomalainen on sijoittunut kolmanneksi Journalisti-lehden selvityksessä, jossa vertaillaan tiedotusvälineiden uutisvoittojen määrää. Vertailussa lasketaan uutisvoittoja eli skuuppeja sillä perusteella, kuinka monta toimituksen tuottamaa uutista Suomen Tietotoimisto STT siteerasi vuoden aikana.

STT lainasi viime vuonna 125:ttä Uutissuomalaisen juttua. Vertailun ykkönen oli Yle, jolta STT siteerasi 207 uutista. Toiseksi tuli Helsingin Sanomat 182 skuupilla.

Selvityksen tulokset julkaistiin torstaina.

Uutissuomalaisen uutistyön tehokkuudesta kertoo se, että kyseessä on vain kahdeksan hengen toimitus. Yle saavutti uutisvoittonsa noin tuhannella uutis- ja ajankohtaisjournalistilla, Helsingin Sanomissa journalisteja työskentelee yli 250.

Uutissuomalainen aloitti työnsä viime vuoden helmikuun alussa, joten skuupit syntyivät yhdentoista kuukauden aikana. Muilla vertailussa olleilla viestimillä uutisvoittoja on koko vuodelta.

Uutissuomalaisen skuupit käsittelivät laajasti erilaisia aihealueita, esimerkiksi valtakunnan politiikkaa, maahanmuuttoa ja opiskelua. Uutisvoitto tuli muun muassa siitä, että Uutissuomalainen kertoi ensimmäisenä sote-lakien siirtymisestä tulevaisuuteen.

Kun toimitus aloitti vajaa vuosi sitten, uutispäällikkö Matti Pietiläinen julisti, että se pyrkii heti alusta alkaen olemaan ”ärhäkkä valtakunnallinen uutiskone”.

Kova menestys valtakunnallisessa uutiskilpailussa toi puheille katetta.

– Tulos on osoitus sitoutuneiden tekijöiden uutisnälästä ja hyvästä perustyön tasosta, Pietiläinen sanoo.

– Koko porukka on halunnut toimia alusta asti tiiviinä tiiminä. Sen ansiosta näin pieni toimitus pystyi menestymään valtakunnallisessa uutiskisassa, jossa muut toimijat ovat monta kertaa isompia.

Journalisti-lehti on tehnyt uutisvoittoselvitystään jo vuosien ajan. Uusimman vertailun mukaan STT:n lainaamien uutisten määrä laski hieman edellisvuodesta. Vuonna 2016 siteerattuja uutisia tehtiin 1379, kun viime vuonna niitä oli 1243.

Siteerattuja uutisia teki kaikkiaan runsaat 40 toimitusta. Yle oli vertailun ykkönen myös edellisvuonna. Uutissuomalaisen julkaisijalehdistä kärkikymmenikköön sijoittuivat Keskisuomalainen (viides) ja Savon Sanomat (kahdeksas).

Uutissuomalainen oli viime vuonna yhdeksän lehden yhteinen uutistoimitus. Sen juttuja julkaisivat Aamuposti, Etelä-Suomen Sanomat, Itä-Häme, Karjalainen, Keskisuomalainen, Keski-Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Savon Sanomat ja Uusimaa.

Tämän vuoden alusta toimituksen tuotantoa on alettu julkaista useissa kaupunkilehdissä, muun muassa Helsingin Uutisissa, Länsiväylässä ja Vantaan Sanomissa.

STT:n eniten siteeraamat viestimet 2017
1. Yle 207 siteerattua uutista
2. Helsingin Sanomat 182
3. Uutissuomalainen 125
4. Lännen Media 88
5. Keskisuomalainen 86
6. Ilta-Sanomat 85
7. Iltalehti 71
8. Savon Sanomat 64
9. MTV 55
10. Aamulehti 33
Lähde: Journalisti-lehti/STT

Sunnuntaisuomalainen paras suomalainen European Newspaper Award -kisassa

Sunnuntaisuomalainen menestyi suomalaislehdistä parhaiten kansainvälisessä European Newspaper Award -ulkoasukilpailussa. Sivusto sai viisi palkintoa, jotka tulivat kahdeksasta eri sivusta. Palkitut sivut ovat alapuolella.

Kaikki sivut on suunnitellut Anniina Louhivuori. Yksi palkituista töistä on ”Lihan himo”, joka voitti myös koko kilpailun parhaan työn palkinnon Best of Scandinavian News Design -kilpailussa syyskuussa.

European Newspaper Award -kisassa palkitut julkistettiin viime sunnuntaina. Kisaan osallistui 185 sanomalehteä 27 maasta.

Sunnuntaisuomalaisen lisäksi suomalaislehdistä palkittiin muun muassa Etelä-Suomen Sanomat ja Karjalainen, jotka ovat myös Sunnuntaisuomalaisen julkaisijalehtiä.

Vuodesta 1998 ilmestynyt sunnuntaisivusto on voittanut noin 65 kansainvälistä ja kotimaista ulkoasupalkintoa.