Sunnuntaisuomalainen toista vuotta peräkkäin kansainvälisen visuaalisen journalismin kilpailun palkituin

Sunnuntaisuomalainen oli toista vuotta peräkkäin palkituin suomalaisjulkaisu kansainvälisessä European Newspaper Award -kilpailussa. Visuaalisen journalismin kilpailun voittajat julkistettiin tällä viikolla.

Sunnuntaisuomalainen sai kilpailussa kuusi palkintoa. Toiseksi palkituin suomalaislehti oli Aamulehti, jolle palkintoja tuli viisi. Karjalainen, jossa myös Sunnuntaisuomalainen ilmestyy, sai kolme palkintoa.

Kaikki palkitut Sunnuntaisuomalaisen sivut suunnitteli graafikko Anniina Louhivuori.

Osastojen etusivujen sarjassa palkittiin neljä sivua:

Muovijätteestä kertoneen ”Kaikki taivaan tavarat” -jutun kuvitti Louhivuori, ja sen kansikuvan otti Mikko Vähäniitty. Jutun kirjoitti Anssi Kaarlo Koskinen. Juttu julkaistiin 17.12.2017.

Nuorten mielenterveysongelmista kertoneen ”Murheellisten nuorten maa” -jutun kuvitti Louhivuori ja kirjoitti Heikki Kärki. Juttu julkaistiin 6.1.2018.

Suomen sisällissodasta kertoneen ”Naamiaiset 1918” -jutun kuvitti Louhivuori ja kirjoitti Timo J. Tuikka. Juttu julkaistiin 28.1.2018.

Säteilystä kertoneen ”Totuus on tuolla jossain” -jutun kuvitti Louhivuori, ja sen kansikuvan otti Timo Mustalampi. Jutun kirjoitti Heli Kiukkonen. Juttu julkaistiin 11.2.2018.

Visualisoinnin sarjassa palkittiin peli- ja älylaiteriippuvuudesta kertonut ”Koukussa”. Jutun kuvitti Louhivuori ja kirjoitti Janne Arola. Juttu julkaistiin 4.3.2018.

Kuvitusten sarjassa palkinnon sai työnantajien rekrytointipäätösten todellisia syitä selvittänyt ”Hallitsija vai hiirulainen?”. Jutun kuvitti Louhivuori ja kirjoitti Aino Elomäki. Juttu julkaistiin 2.9.2018.

Sunnuntaisuomalaiselle kulunut vuosi on ollut journalismipalkinnoissa menestyksekäs. Aiemmin syksyllä Louhivuori voitti pohjoismaisessa Society for News Design Scandinavian (SNDS) ulkoasukilpailussa seitsemän mitalia. Määrä oli Sunnuntaisuomalaisen kaikkien aikojen ennätys ja suomalaisjulkaisujen suurin jaetulla sijalla Helsingin Sanomien kanssa.

Lokakuussa Louhivuori palkittiin Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon tunnustuspalkinnolla. Sunnuntaisuomalaisen sisartoimitus Uutissuomalainen puolestaan oli keväällä ehdolla Bonnierin Suuren Journalistipalkinnon voittajaksi Vuoden journalistisesta teosta.

European Newspaper Award -kilpailuun osallistui 182 sanomalehteä 25 maasta. Tuomaristo piti tämänvuotisen kilpailun tasoa korkeana. Ulkomaisista lehdistä palkintoja saivat muun muassa Politiken, Sunday Times ja Die Zeit.

Sunnuntaisuomalaisen graafikko Anniina Louhivuori sai merkittävän palkinnon

Miltä kuulostaa lehden kuvitus, jonka materiaalina ovat tuoreet lihasuikaleet, vessapaperi tai pullataikina? Tai sivuilta kurkistelevat muovailuvahahahmot? Sunnuntaisuomalaisen graafikko Anniina Louhivuori tunnetaan vahvasta graafisesta linjastaan, joka on nyt saanut jälleen yhden merkittävän tunnustuksen. Keskiviikkona 31.10.2018 Louhivuorelle ojennettiin Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon tunnustuspalkinto.

Suomen Kuvalehden journalistipalkinto jaettiin Helsingin Korjaamolla.

Lähes sata ulkoasupalkintoa voittanut Louhivuori iloitsee nyt ensi kertaa saamastaan yleispalkinnosta.

– Tosi mukavalta tuntuu. Olen huomannut, että tällaisissa yleisjournalistisissa palkinnoissa ulkoasu ei ole useinkaan tullut niin hyvin huomioiduksi. Jokunen valokuvaaja on palkittu, mikä on hieno asia. Tämä voi kuitenkin olla hyvä alku sille, että mielletään myös ulkoasu vahvaksi osaksi journalismia, Louhivuori tähdentää.

Palkintoraadin mukaan Sunnuntaisuomalaisen visuaalinen tyyli on suoranainen ilmiö, joka ansaitsee tulla huomatuksi myös ilmestymisalueen ulkopuolella. Louhivuori on vastannut liitteen ulkoasusta sen perustamisesta lähtien: ”Hänen linjansa on kaiken aikaa ollut erittäin vahva ja rohkea. Sivut ovat visuaalisia elämyksiä: ei sievistelyä vaan jopa provosointia.”

Toisinaan Louhivuori saa myös kansalaispalautetta kuvituksistaan. Lihasuikaleista tehdyn kuvituksen eräs palaute riemastutti Louhivuorta erityisesti: ”Rumin kuvitus ikinä”, totesi palautteenantaja.

Louhivuori kertoo, ettei hän silti pyri tietoisesti provosoimaan, vaan joskus provokaatio syntyy itsestään.

– Esimerkiksi lihasuikaleita näemme paistinpannussa monta kertaa viikossa, mutta sanomalehden sivulla ne muuttuvatkin ällöttäviksi, Louhivuori sanoo.

Sunnuntaisuomalaisen tuottaja ja Väli-Suomen Median toimitusjohtaja Ville Grahn kuvaa Louhivuorta kokonaisvaltaiseksi journalistiksi.

– Anniina on paljon enemmän kuin perinteinen graafikko. Ei ole harvinaista, että koko jutun aihe tai näkökulma on Anniinan keksimä, Grahn kiittää.

Louhivuori on Grahnin mukaan omalla tavallaan myös koko Sunnuntaisuomalaisen sielu ja henki, sillä hän on liitteen ainoa pysyvä työntekijä ja on vuosien saatossa nähnyt työkavereidensa vaihtuvan useaan otteeseen.

Anniina Louhivuori on työskennellyt Sunnuntaisuomalaisessa koko sivuston 20 vuoden historian ajan.

Samalla palkinto on tunnustus 20 vuotta täyttäneelle Sunnuntaisuomalaiselle, joka on palkintoraadin mukaan tiennäyttäjä maakuntalehtien väliselle yhteistyölle. Sunnuntaisuomalainen on Etelä-Suomen Sanomien, Karjalaisen, Keskisuomalaisen ja Savon Sanomien yhteinen sunnuntaisivusto, joka perustettiin 1998.

Myös Sunnuntaisuomalaisen idean isä ja ensimmäinen tuottaja, Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola iloitsee Louhivuoren ja koko liitteen saamasta tunnustuksesta.

– Se oli aikanaan vallankumouksellinen ajatus, että olisi lehtien yhteinen toimitus, joka tekisi sivustoja lehdille.

Sunnuntaisuomalaisen tärkeänä luonteenpiirteenä hän näkee voimakkaan kuvittamisen ja vahvan ja vähän rosoisenkin ulkoasun.

– Visualisointi on vähän kuin lehden toinen otsikko. Lehtihän on myös katsomista ja silmäilyä, hän korostaa.

Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon sai Ilta-Sanomien toimittaja Arja Paananen. Hänet tunnetaan Venäjä-uutisoinnistaan, ja siitä raati hänet myös palkitsi.

Samassa tilaisuudessa jaettiin myös Kanava-palkinto vuoden parhaasta kotimaisesta tietokirjasta. Sen sai yliopistonlehtori, dosentti Mirkka Lappalainen teoksestaan Pohjoisen noidat.

Anniina Louhivuori

  • Syntynyt 1965.
  • Koulutukseltaan taiteen maisteri Taideteollisesta korkeakoulusta.
  • Saanut lähes sata ulkoasupalkintoa.
  • Työskennellyt Sunnuntaisuomalaisessa koko sen olemassaolon ajan, vuodesta 1998.
  • Louhivuorelle myönnettiin keskiviikkona 31.10.2018 Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon tunnustuspalkinto.
  • Louhivuori harrastaa laulua, kirjallisuutta ja monipuolisesti kulttuuria, kuten teatterissa käymistä.

Teksti: Katri Nieminen / Uutissuomalainen

Sunnuntaisuomalainen sai ennätysmäärän palkintoja – sivusto oli SNDS:n palkituin suomalaisjulkaisu

Sunnuntaisuomalainen kahmi historiansa suurimman määrän mitaleja kansainvälisessä Society for News Design Scandinavian (SNDS) ulkoasukilpailussa. Sivusto sai kolme hopeamitalia ja neljä pronssia. Palkinnot jaettiin Kööpenhaminassa keskiviikkona 26.9.2018.

SNDS on yksi arvostetuimmista visuaalisen journalismin kilpailuista. Viime vuonna Sunnuntaisuomalainen voitti siinä kultaa ja neljä muuta mitalia. Sivusto palkittiin myös koko kilpailun parhaasta työstä.

Tänä vuonna parhaan työn palkinto meni Helsingin Sanomille, mutta palkintojen määrällä mitattuna Sunnuntaisuomalainen oli kilpailun painettujen lehtien sarjan menestynein suomalaisjulkaisu jaetulla sijalla Helsingin Sanomien kanssa: molemmat saivat seitsemän mitalia. Sunnuntaisuomalaista julkaisevista sanomalehdistä Etelä-Suomen Sanomat ja Karjalainen saivat kumpikin yhden pronssimitalin.

Historiansa aikana Sunnuntaisuomalainen on saanut noin 90 ulkoasupalkintoa ja lukuisia muita journalistipalkintoja. Tämän vuoden kilpailussa palkitut seitsemän työtä ovat alapuolella. Kunkin työn vieressä näkyvä lainaus on tuomariston palkintoperusteluista.

Osastojen etusivujen sarja, hopeamitali. Kuvitus ja taitto: Anniina Louhivuori, teksti: Ville Grahn. ”Suomi täyttää sata vuotta, mutta kaikki ei ole juhlimisen arvoista. Sivulla on sata ristiä, jotka symboloivat sataa viimeksi henkirikoksen uhrina kuollutta suomalaista. Hienona yksityiskohtana jokainen risti on keskenään erilainen. Ristit yhdistyvät upeasti Suomen lippuun. Vahva, tunteisiin vetoava etusivu.”
Feature-sarja, hopeamitali. Kuvitus ja taitto: Anniina Louhivuori, teksti: Timo J. Tuikka. ”Vaikka Turun veitsihyökkäystä sanottiin Suomen ensimmäiseksi terrori-iskuksi, terrorismilla on pitkä historia maassa. Tätä kuvatakseen Sunnuntaisuomalainen yhdistää arkistokuvia pintoihin, jotka ovat kuin vesiväreillä maalattuja. Veren tahrima Suomen lippu on raju mutta taidokkaasti tehty. Värikäs ulkoasu toimii loistavasti masentavan aiheen kanssa.”
Feature-sarja, hopeamitali. Kuvitus ja taitto: Anniina Louhivuori, teksti: Janne Laitinen. ”Ei ole helppoa suunnitella kuvitusta artikkeliin, jonka aihe on seksi eläinten kanssa. Sunnuntaisuomalainen on valinnut täysin piirroksiin perustuvan vaihtoehdon. Sivuilla ei ole lainkaan valokuvia, vain tekstiä graafisten muotojen keskellä. Mielenkiintoisena yksityiskohtana aukeaman vasemmassa laidassa ovat kumisaappaat ja oikeassa laidassa lehmän takaosa: juttu jää niiden puristukseen.”
Osastojen etusivujen sarja, pronssimitali. Kuvitus ja taitto: Anniina Louhivuori, teksti: Suvi-Tuulia Nykänen. ”Ylipainoiset ovat saaneet tarpeekseen! Epätyypillinen etusivu, joka on kuitenkin yksinkertainen ymmärtää ja jonka sanomaan on helppo päästä sisälle. Voimakas kuvitus antaa lisäarvoa tekstille ja tempaa lukijan mukaansa. Sivun muotoilu poikkeaa tavallisesta mutta on erittäin selkeä.”
Osastojen etusivujen sarja, pronssimitali. Kuvitus ja taitto: Anniina Louhivuori, valokuvaus: Timo Mustalampi, teksti: Janne Laitinen. ”Puoluekokouksen jälkeiset juhlat päättyivät krapulaan. Etusivu todella onnistuu vangitsemaan seuraavan aamun ahdistuneen tunnelman. Tupakantumppi, huulipunan jäljet, sipsit – sivun monet yksityiskohdat puhuttelevat lukijaa.”
Osastojen etusivujen sarja, pronssimitali. Kuvitus ja taitto: Anniina Louhivuori, teksti: Heikki Kärki ja Janne Laitinen. ”Ikoninen kuvitus, jonka voi ymmärtää sekunnissa. Kuinka suomalaiset voivat väittää rakastavansa eläimiä ja samaan aikaan olla niille julmia? Veriset piikit lehmän päässä nostattavat tunteita ja saavat lukijan pysähtymään. Tuttua symboliikkaa on käytetty nokkelasti uudella tavalla.”
Visual communication -sarja, pronssimitali. Valokuvat: Mikko Vähäniitty, kuvitus ja taitto: Anniina Louhivuori, teksti: Janne Laitinen. ”Ulkoasu korostaa sitä, että juttu käsittelee yliluonnollisia ilmiöitä. On hieno valinta käyttää valokuvissa väriä kuvaamaan ’maan ulkopuolista’ valoa. Kuvat esittävät luonnolliset kohteet yliluonnollisesti valaistuina. Paljon yksityiskohtia sisältävä taitto on linjassa valokuvien visuaalisen ilmaisun kanssa.”

”Moukarilla otsaan” – Sunnuntaisuomalainen täytti 20 vuotta

Tammikuu 1998:

Vuosi vaihtuu pikkupakkasessa, sen jälkeen talvimyrsky murjoo Eurooppaa.

Paavo Lipposen (sd.) hallitus saa täyteen tuhat päivää, Lipponen ja Päivi Hertzberg menevät naimisiin.

Työvoimapalveluihin tehdään jättiuudistus. Työttömiä ryhdytään aktivoimaan muun muassa lisäkoulutuksilla ja haastatteluilla.

Suomen alle 20-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue voittaa MM-kultaa Niklas Hagmanin jatkoaikamaalilla.

Tuttu juttu -ohjelmaa katsoo 1,1 miljoonaa suomalaista. Suomen virallisen listan kärjessä on elektronista musiikkia esittävä ranskalainen Era, Jukka Kuoppamäen Aika Näyttää -levy myy kultaa.

Järvenpään Casinolla karaokeisäntänä työskentelevä Matti Nykänen eroaa Sari Paanalasta. Linda Lampeniuksen Playboy-kuvista kohistaan, vaikka niitä ei ole edes julkaistu.

Kahvipaketti maksaa 20 markkaa (4,50 euroa), bensalitra vitosen, viikon Kreikan loma ja Nokian ”käsipuhelin” 1 500 markkaa kumpikin.

Ja ensimmäinen Sunnuntaisuomalainen julkaistaan.

Väli-Suomen lehtien yhteistyötä alettiin valmistella kesällä 1996, ja uudistus toteutui tammikuun 25. päivänä, kun Ilkka, Karjalainen, Keskisuomalainen, Pohjalainen ja Savon Sanomat julkaisivat yhteisen sunnuntaisivuston.

– Se oli valtava riski ja iso mullistus, Sunnuntaisuomalaisen ensimmäinen tuottaja Pekka Mervola muistelee.

– Suomalaiset sanomalehdet julkaisivat ensimmäistä kertaa täsmälleen samanlaisia sivuja. Emme voineet tietää, kuinka lukijat ottaisivat sen vastaan.

Tältä näytti Sunnuntaisuomalaisen ensimmäinen sivu 25.1.1998. Vasemmalla sivuston mainoksia samalta viikolta.

Uudistus oli sisällöllisesti ja visuaalisesti raju. Sunnuntaisuomalainen syntyi Mervolan mukaan aikana, jolloin sunnuntaisivujen tekeminen oli kaavoihin kangistunutta. Ulkoasut olivat epäyhtenäisiä, jutut usein pitkiä asiantuntijahaastatteluja.

– Me räjäytimme rakenteen. Teimme lyhyempiä juttuja, käytimme vakioi­tuja juttupaikkoja, rakensimme yhteisen brändin ja graafisen ilmeen, Mervola kertaa.

Tärkeässä roolissa olivat myös kovat uutiset, joita muut mediat siteerasivat. Ne vahvistivat brändiä ja lisäsivät näkyvyyttä. Toimittajat valittiin yhteistuotantoon kuuluvista lehdistä. Mervola piti huolen, että mukana oli ihmisiä, jotka ”osaavat tehdä uutisia”.

– Saimme aluksi ristiriitaista palautetta, mutta lukijatutkimuksissa Sunnuntaisuomalainen sai aina hyviä tuloksia. Se toi uskoa tekemiseen.

Aihevalinnoiltaan Sunnuntaisuomalainen oli rosoisempi ja monipuolisempi kuin lehdissä oli totuttu. Tekemisen asenne oli, että sivuston pitää vaikuttaa lukijaan kuin ”olisi lyöty moukarilla otsaan”.

Oli nokkeliin huomioihin ja hauskuuteen pyrkiviä lyhyitä vakiopalstoja. Viimeiselle sivulle tehtiin aina ihmissuhdejuttu: ensimmäisessä lehdessä haukuttiin yli 30-vuotiaat miehet.

– Sellaisia ei ollut sanomalehdissä aiem­min julkaistu, mutta naistenlehtien suosiosta tiesimme, että ihmiset ovat kiinnostuneita ihmissuhdejutuista, Mervola sanoo.

– Emme hakeneet yhdelle jutulle isointa mahdollista lukijamäärää, vaan teimme juttuja erilaisille yleisöille.

Kuvaavaa on sekin, että Sunnuntaisuomalaisen ensimmäinen pääjuttu kertoi elämänsä 70:nnen rattijuoppoustuomion saaneesta tuusniemeläisestä Mauri Räsäsestä. Hänet oli tuomittu lisäksi kymmenistä muista rikoksista. Vankilassa 48-vuotias Räsänen oli ollut yli 20 vuotta. Haastatteluhetkellä Kuopion lääninvankilassa Räsänen aikoi parantaa tapansa mutta ei suunnitellut luopuvansa ”viikonloppupullosta tai saunakaljasta”.

Jutun kirjoittanut toimittaja Pertti Ruohonen muistaa keikan yhtenä uransa ikimuistoisimmista. Ruohonen vieraili myös Tuusniemellä Räsäsen kotimökissä, jossa säikähtynyt vaimo ehti luulla toimittajaa Räsäsen vihamiehiksi.

– Mökki oli järven rannalla, ja järven nimi oli tietysti Juojärvi, Ruohonen kertoo.

Räsäsestä syntyi monipuolinen lehtijuttu, joka on kestänyt hyvin aikaa. On kysytty poliiseilta ja ministereiltä, mitä sarjarikollisille voitaisiin tehdä. On tarkasteltu rikoskierteessä olevan ihmisen vaikutusta lähipiiriinsä ja kyläyhteisöön – yksi kyläläinen toivoi, että Räsänen poljettaisiin suohon.

Teksti on yhdistelmä hirtehistä huumoria ja surullisia ihmiskohtaloita.

Juttu ei syntynyt helposti. Ruohonen muistaa, että Räsänen keksi pyytää haastattelusta korvausta ja hänelle päätettiin maksaa ”joitakin satasia”. Suomalaiset sanomalehdet eivät tavallisesti maksa koskaan haastateltavilleen.

– Ehkä aihevalinta ei ollut paras mahdollinen. Kyllähän tuosta jää lukijalle vähän synkkä olo, Keskisuomalaisen päätoimittajana nykyisin toimiva Mervola sanoo.

20 vuoden historiansa aikana Sunnuntaisuomalainen on voittanut lukuisia palkintoja: Sanomalehtien liiton Paras juttu -kilpailun, kaksi Tutkivan journalismin yhdistyksen myöntämää Lumilapiota ja yli 70 ulkoasupalkintoa. Ulkoasusta on vastannut 20 vuoden ajan graafikko Anniina Louhivuori.

Sivustoa on ollut tekemässä seitsemän tuottajaa, kymmeniä toimittajia ja kuvaajia. Vuonna 2010 mukaan yhteistyöhön tuli Etelä-Suomen Sanomat. Pohjanmaan lehdet Ilkka ja Pohjalainen jäivät yhteistyöstä pois vuonna 2014, kun ne liittyivät Lännen Mediaan.

Sivuston tyyliä ja linjauksia on muutettu moneen kertaan, viime vuosina esimerkiksi jutut ovat muuttuneet jälleen pidemmiksi.

– Se on oikea kehitys. Kun mediasisällöt pirstoutuvat, pitää sanomalehden pystyä tarjoamaan superpitkiä juttuja, Mervola sanoo.

Toisaalta jotain Sunnuntaisuomalaisen tekemisessä on säilynytkin. Sivuston nykyisen tuottajan Ville Grahnin tällä viikolla kirjoittamat sisältölinjaukset kuvaavat hyvin myös 20 vuoden takaisia juttuja:

– Jutut voivat olla myös outoja. Tärkeintä on, ettei Sunnuntaisuomalainen ole lukijalleen yhdentekevä.

Teksti: Heikki Kärki

Sunnuntaisuomalainen paras suomalainen European Newspaper Award -kisassa

Sunnuntaisuomalainen menestyi suomalaislehdistä parhaiten kansainvälisessä European Newspaper Award -ulkoasukilpailussa. Sivusto sai viisi palkintoa, jotka tulivat kahdeksasta eri sivusta. Palkitut sivut ovat alapuolella.

Kaikki sivut on suunnitellut Anniina Louhivuori. Yksi palkituista töistä on ”Lihan himo”, joka voitti myös koko kilpailun parhaan työn palkinnon Best of Scandinavian News Design -kilpailussa syyskuussa.

European Newspaper Award -kisassa palkitut julkistettiin viime sunnuntaina. Kisaan osallistui 185 sanomalehteä 27 maasta.

Sunnuntaisuomalaisen lisäksi suomalaislehdistä palkittiin muun muassa Etelä-Suomen Sanomat ja Karjalainen, jotka ovat myös Sunnuntaisuomalaisen julkaisijalehtiä.

Vuodesta 1998 ilmestynyt sunnuntaisivusto on voittanut noin 65 kansainvälistä ja kotimaista ulkoasupalkintoa.